Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Siniketun jalostuksessa kannattaa panostaa hedelmällisyyteen

Suomi on maailman suurin siniketunnahkojen tuottajamaa. Keskimäärin joka toinen siniketunnahka maailmassa on tuotettu Suomessa. Sinikettujen jalostusohjelma sai kokonaisvaltaisen päivityksen MMM Jussi Peuran Helsingin yliopistossa 1.11.2013 tarkastettavassa väitöskirjassa. Peuran väitöskirja on ensimmäinen turkiseläinten jalostuksesta julkaistu väitöskirja Suomessa.

Väitös tuo uutta tietoa suomalaisten sinikettujen sukusiitostilanteesta. Peura tarkasteli myös eri-laisten valintastrategioiden tuottamaa taloudellista tulosta. Tutkimus päivitti kokonaisvaltaisesti sinikettujen jalostusohjelmassa tarvittavat perinnölliset tunnusluvut.

- Suomalaisessa sinikettupopulaatiossa on riittävästi eläinjalostukselle tärkeää perinnöllistä vaihte-lua ja suomalaisen sinikettupopulaation keskimääräinen sukusiitos- ja sukulaisuusaste on hyvin alhainen. Sukusiitos on seurausta lähisukulaisten parittamisesta ja voi pahimmillaan haitata kettujen terveyttä ja lisääntymistä, Jussi Peura kertoo.

Turkiseläinten jalostusohjelma perustuu elävistä eläimistä tehtyihin silmämääräisiin koon ja turkin laadun arviointeihin, nahkonnan jälkeen tehtäviin nahan koon ja laadun mittauksiin sekä pentuekokoon ja penikoimisen onnistumista kuvaaviin hedelmällisyysominaisuuksiin.

Jalostettavista ominaisuuksista alhaisin periytyvyys todettiin olevan pentuekoolla ja korkein turkin värin tummuudella. Nahan koon ja pentuekoon välillä todettiin olevan epäsuotuisa perinnöllinen yhteys. Voimakas nahan koon painotus jalostusvalinnassa ja edelleen nahan koon perinnöllinen kasvu on johtanut pentuekoon perinnölliseen heikkenemiseen.

Nahan laatu kokoa merkittävämpi

Peura muodosti keskimääräistä suomalaista sinikettutilaa mallintavan biologis-taloudellisen ti-lasimulaation. Sen mukaan hedelmällisyysominaisuuksilla on korkein taloudellinen arvo sinikettujen jalostusohjelmassa. Toiseksi korkein arvo saatiin nahan laadulle kun taas nahan koon taloudellinen arvo oli selvästi edellä mainittuja alhaisempi.

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että paras taloudellinen tulos saadaan, jos jalostusohjelmassa painotetaan nykyistä enemmän hedelmällisyyttä ja nahan laatua ja vähemmän nahan kokoa, Peura selittää.

Jussi Peura on kirjoittanut ylioppilaaksi Kurikan lukiosta vuonna 1997. Hänellä on koti Keski-Suomessa Jämsänkoskella, mutta asuu tällä hetkellä perheineen Uppsalassa Ruotsissa.

MMM agronomi Jussi Peura väittelee 1.11.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Optimization of the current breeding sceme for blue fox. Väitöstilaisuus järjestetään Viikin Kampuksen B-talossa (B5) osoitteessa Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on section leader Peer Berg (NordGen – Nordic Genetic Resources Centre) ja kustoksena on professori Pekka Uimari.

Lisätiedot: Jussi Peura jussi.peura (at) helsinki.fi

Kuva: PixMac