Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Metsien kautta merelle

Dosentti Kari Hyytiäinen on aloittanut taloustieteen laitoksella Itämeren suojelun ekonomian professorina lokakuun alussa. Itämeren suojelun ekonomian professuuri on Helsingin kaupungin lahjoittama.

Yliopistolle Kari Hyytiäinen siirtyi MTT:ltä, missä hän työskenteli Itämeri-asioiden parissa viiden vuoden ajan muun muassa BalticSTERN-verkostossa. Koulutukseltaan Hyytiäinen on metsänhoitaja.

- Luonnonvara- ja ympäristötalouden työkalupakki soveltuu eri luonnonvarojen tutkimukseen. Yhteistyössä eri ekosysteemien prosesseja tuntevien asiantuntijoiden kanssa menetelmiä voidaan soveltaa yhtä lailla, olipa kyse metsistä, pelloista tai vesistöistä, hän kertoo.

Kustannustehokasta suojelua yhteistyönä

Kolmivuotisen pestinsä aikana Hyytiäinen haluaa tuoda esiin tietoa, jota voidaan käyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena Itämeren suojelua ja sen kustannuksia koskevissa asioissa niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tasolla. Tavoitteena on meren hyvä tila: terve meriekosysteemi, meren kestävä hyödyntäminen ja mahdollisuus jättää Itämeri jälkipolville hyvinvoinnin lähteeksi.

- Itämeri on arvokas luonnonvara, jota on syytä vaalia. Suojelun kustannuksia on kuitenkin pystyttävä arvioimaan läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti, Kari Hyytiäinen painottaa.

Itämerta on katsottava kokonaisuutena ja sen suojelua tehtävä rannikkovaltioiden välisenä yhteistyönä.

- Itämerellä on ollut samat ongelmat kuin ilmakehällä: Koska omistusoikeuksia ei voida määrittää täsmällisesti, merta on käytetty ilmaisena kaatopaikkana. Toisaalta Itämeren suojelemiseksi on tehty yhteistyötä jo 1970-luvulta saakka, mikä luo hyvän pohjan nykyisille ja tuleville suojelutoimille, Hyytiäinen muistuttaa.

Vantaan-joen valuma-alueesta malli muuallekin

Itämeren ongelmista Hyytiäistä kiinnostavat erityisesti rehevöityminen, tulokaslajit ja öljytuhot. Lisäksi on uusia, vähemmän tunnettuja uhkia, kuten kaloille haittaa aiheuttavat mikromuovit. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset on huomioitava suojelutoimia suunniteltaessa.

- Lämpötilan nousun ja sademäärän kasvun myötä rehevöitymisen haitat korostuvat. Nykyisen suojelun tavoitetason saavuttaminen on entistä kalliimpaa ja vaikeampaa. On tärkeää tuottaa tietoa pohdinnoille suojelun järkevästä tasosta, ja selvittää millä toimenpiteillä merta suojellaan kustannustehokkaasti, professori pohtii.

Paikallisista kysymyksistä Hyytiäisen tutkimuskohteena ovat Vantaan-joen valuma-alue ja Helsingin rannikkovedet.

- Vantaan-joen alue on ekologisesti hyvin tutkittua, mikä helpottaa erilaisten suojelutoimien kustannusten ja vaikutusten arviointia. Yksi kiinnostava teema on tutkia kuinka paljon olisi taloudellisesti perustellusti tehtävissä jätevesien ylivuotojen vähentämiseksi suhteessa maatalouden kuormitusvähennyksiin. Vantaan-joelle on suunnitteilla malli, jota voidaan soveltaa muuallakin maassa, Hyytiäinen kertoo.

Teksti ja kuva: Sanna Schildt