Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Makumieltymysten taustalla geenit ja kokemus

Miksi toiset pitävät tulisesta tai happamasta ruoasta ja toiset eivät? FM Outi Törnwall selvitti Helsingin yliopistossa 27.9.2013 tarkastettavassa väitöskirjassaan geenien roolia astringoivien, happamien ja polttavien ruokien miellyttävyyksissä ja totesi, että mieltymykset happamiin ja polttaviin ruokiin ovat osittain perinnöllisiä. Myös uutuudenpelolla eli vastahakoisuudella kokeilla outoja ja uusia ruokia on tärkeä rooli.

Perinteisesti ruokamieltymysten on ajateltu muotoutuvan synnynnäisten makumieltymysten ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, mutta geenien rooli on ollut suurelta osin tuntematon. Aiemmin vain makean mieltymyksen on todettu periytyvän, suolaisen ei.

- Noin puolet happamien ja polttavien ruokien miellyttävyyseroista selittyi geneettisillä tekijöillä. Loppu on kokemuksen, ympäristön ja oppimisen muovaamaa, Outi Törnwall kertoo.

- Sukupuolten välillä on pieniä eroja: Esimerkiksi suuta polttavien mausteiden tai suuta kurovan astringoivuuden kokemus voi naisilla olla voimakkaampi kuin miehillä. Erot ovat kuitenkin suurempia mieltymyksissä ja asenteissa, hän jatkaa.

Happaman ystävät syövät terveellisemmin

Tutkimuksessa löytyi "seikkailunhaluisia" nuoria, joille erityisesti polttavat ruoat ovat mieleen, mutta happamatkin ruoat maistuvat. Ryhmälle oli ominaista myös valtaväestöä selvästi vähäisempi uusien ruokien pelko. Noin puolet Törnwallin tutkimista nuorista edusti kuitenkin perusryhmää, joilla uusien ruokien pelko oli keskitasoa. Ryhmittelyn taustalla todettiin geneettinen vaikutus.

- Se, että ihmiset eivät hakeudu "dramaattisempien makujen" pariin, selittyy pitkälti geneettisillä eroilla, Törnwall sanoo.

Mausteet tarjoavat enemmän makunautintoja kuin terveydellistä hyötyä, mutta mieltymys happamaan ohjaa erityisesti terveellisten ruokien kuten marjojen ja hedelmien käyttöä.

- Makumieltymyksiä etsivät seikkailijat saattavat hyötyä vähäisestä uutuuden pelostaan, sillä ruokavalio ei rajoitu vain tuttuihin ja turvallisiin vaihtoehtoihin. Kasvikset, hedelmät ja kala miellyttävät ja uudenlaisia ruokia kokeillaan herkemmin, Törnwall selittää.

Makukoululla eroon ennakkoluuloista?

Makumieltymyksien biologian ymmärtämisessä on vielä paljon tutkittavaa. Vaikka nyt on selvää, että geenit vaikuttavat mieltymysten syntyyn, ei tiedetä, miten ja mitkä geenit aiheuttavat eroja ihmisten välille. Tutkimus tuo kuitenkin uutta näkemystä ruokakasvatukseen.

- Kun ympäristön osuus makumieltymyksissä on selventynyt, voisi tietoa hyödyntää ruokavalion parantamiseksi. Nuorille ja aikuisille suunnatut makukoulut, jotka tukevat terveellisten ruokavaihtoehtojen suosimista ja hälventävät uusiin ruokiin kohdistuvaa ennakkoluuloa, ei ole lainkaan hassumpi ajatus, Törnwall ehdottaa.

Outi Törnwallin tutkimus on osa Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratorion, Hjelt-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyöllä tekemää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin suomalaisilla kaksosilla vuosina 2009 - 2013 osana Kaksosten kehitys- ja terveystutkimusta. Aistitestien ja ruokakyselyiden avulla tehtyyn tutkimukseen osallistui 331 iältään 21 - 25-vuotiasta kaksosta eri puolilta Suomea.

Lisätiedot: Outi Törnwall outi.tornwall (at) helsinki.fi, 040 5475423

FM Outi Törnwall väittelee 27.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Genetic and Environmental Influences on Chemosensory Perception and Preferences". Väitöstilaisuus järjestetään Viikin kampuksella EE-talon (Agnes Sjöbergin katu 2) Walter-salissa. Vastaväittäjänä on Dr John Prescott, TasteMatters Research & Consulting, ja kustoksena on professori Hely Tuorila.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Kuva: 123rf