Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Mansikkaprofessori linkittää perustutkimuksen soveltavaan yli tiedekuntarajojen

Suurin osa hiljattain tenure track -apulaisprofessoriksi valitun Timo Hytösen tähänastisesta urasta liittyy jollain tapaa mansikkaan. Molekyylibiologinen tutkimus tarjoaa eväitä aina käytännön viljelyyn asti.

Syyskuun alussa Viikissä tehtävänsä aloittaneen Timo Hytösen virallinen titteli nykäisee äkkiseltään kielen solmuun. Molekulaarisen ja translationaalisen kasvibiologian tenure track -apulaisprofessuuri vahvistaa Viikin kampuksen jo pitkään jatkunutta kasvibiologian yhteistyötä yli yksikkörajojen. Maatalous-metsätieteellisen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan yhteinen professuuri rahoitetaan yliopiston tulevaisuusrahastosta.

Yhteistyö ulottuu myös yliopistoa laajemmalle, sillä Timo Hytösen mansikka-aiheinen tutkimus on jo vuosikausia kytkenyt perus- ja soveltavan tutkimuksen toisiinsa.

– Meillä on alun perinkin hyvät yhteydet elinkeinoelämään, sektoritutkimuslaitoksiin ja neuvontapuolelle, Hytönen sanoo.

Kukkii, ei kuki...

Tällä hetkellä Timo Hytönen tutkii mansikan kasvukierron säätelymekanismeja. Useimmat mansikkalajit tarvitsevat kukkiakseen tietynlaiset olosuhteet. Kun mansikka kukkii, se ei tuota rönsyjä. Toisaalta rönsyjä tuottava mansikka ei kuki.

Kaupallisessa viljelyssä pitääkin hakea tasapainoa näiden mansikalle luonnollisten kasvuvaiheiden välillä. Pitkään kukkiva mansikka myös tuottaisi satoa nykyistä kauemmin.

Vastauksia yritetään löytää molekyylibiologian avulla. Kasvigenetiikan mallikasvista lituruohosta, Arabidopsis thaliana, ei myöskään tällä kertaa löydy suoraa ratkaisua, sillä sen mekanismit toimivat eri tavoin.

– Olemme saaneet selville, että lituruohon kukintaa aktivoiva geeni estääkin kukintaa ahomansikalla. Sama geeni myös edistää mansikan rönsyjen syntymistä, sillä se lisää kasvihormoni gibberelliinin tuotantoa, Timo Hytönen kertoo.

Ahomansikka ilmastonmuutoksessa

Maataloustieteiden laitoksen tiloissa Viikin B-talossa toimiva Hytönen tutkii lisäksi sitä, miten ahomansikka sopeutuu eri ilmasto-oloihin. Ahomansikka levisi jääkauden jälkeen lähes koko Skandinaviaan ja sopeutui hyvin erilaisiin päivänpituus- ja lämpötilaolosuhteisiin. Tästä ainutlaatuisesta aineistosta voidaan etsiä vastauksia esimerkiksi siihen, kuinka ilmaston lämpeneminen pitää ottaa huomioon mansikkalajikkeiden jalostuksessa.

– Olemme keränneet ja saaneet siemenmateriaalia yli sadasta ahomansikkakannasta aina Suomen eteläosista Jäämerelle saakka. Suomen pohjoisimmat kannat ovat Sallasta. Kukintaan valmistavat olot ovat Suomen pituudella hyvin erilaiset, ja vuoden keskilämpötilassa on noin seitsemän asteen ero, kasvukauden lämpötilaerosta puhumattakaan, Hytönen kuvaa.

Timo Hytönen Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä >>

Teksti Elina Raukko
Kuvat Elina Raukko ja Marja Rantanen


Professorin maukas mansikkakakku
(Timo Hytösen resepti)

1 perinteinen täytekakkupohja

Väliin:
kuohukerma–rahka-seosta 50/50 (w/w)
lohkottuja tuoreita suomalaisia mansikoita
sokeria

Päälle:
kuohukerma–rahka-seosta 50/50 (w/w)
sokeria

Koristeeksi punaisia ('Baron Solemacher') ja keltaisia ('Yellow Wonder') -ahomansikoita + muutama lehti ja rönsy