Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Pekka Uimari aloittanut kotieläinten jalostustieteen professorina

Kotieläinten jalostustieteen vakituiseen professuuriin on valittu Pekka Uimari. Uimarin intohimo jalostustieteeseen syntyi jo lapsuudessa ja alan vilkas kehitys on antanut siihen lisämaustetta vuosien varrella.

Kemijärveltä kotoisin oleva Pekka Uimari tiesi jo varhain, mihin opintopolku vie. Maatilan poikaa askarrutti, miten jotkin lehmät tuottavat enemmän maitoa kuin toiset.

- Lukiossa päätin hakea maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan tänne Helsinkiin. Kotieläinjalostustiede on matemaattis-tilastopainotteista, ja itse olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Se tuntui pääaineena omalta, syyskuun alussa kotieläinten jalostustieteen professorina aloittanut Uimari kertoo.

Monipuolinen ura vei myös kansainvälisille väylille

Uimarin työuraan on kuulunut useita työpaikkoja ja jopa muita maita.

- Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 1991. Vuotta myöhemmin lähdin Kanadaan Guelphin yliopistoon tekemään väitöskirjaani geenien kartoituksesta. Silloin ei juuri käytetty geneettisiä merkkejä, vaan ne yleistyvät vasta väitöskirjani valmistumisen aikoihin, Uimari muistelee.

Väitöskirja valmistui vuonna 1995, jonka jälkeen Uimari suuntasi Montanaan Yhdysvaltoihin tutkijaksi ja vietti vielä toisen vuoden Guelphin yliopistossa Kanadassa.

- Sitten palasin Suomeen vuonna 1997 ja toimin useassa paikassa tutkijana ja esimerkiksi yliopistonlehtorina 2001-2002 Helsingin yliopiston Biotieteiden laitoksella. Olenkin naureskellut, miten olen vaihdellut työpaikkaa Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n välillä. Ehkä seuraavaksi palaan Kemijärven lukioon josta alun perin lähdinkin, Uimari naurahtaa.

Ihmisgenetiikasta lisäpuhtia omaan tutkimukseen

Kotieläinten lisäksi Uimari on syventynyt genetiikkaan ihmistenkin osalta.

- Olen alalla, joka on kehittynyt huimasti viimeisen 20 vuoden aikana. Ihmisgenetiikka on tuonut siihen paljon lisää tietoa ja vipuvoimaa, Uimari sanoo.

Hän onkin tutkinut ihmisgeenien yhteyttä sairauksiin, esimerkiksi diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin työskennellessään bioteknologiayritys Jurilabilla Kuopiossa. Myöhemmin hän on syventynyt sianlihaan laadun ja emakon hedelmällisyyden genetiikkaan. Myös sika ihmisen mallina on mahdollinen tutkimusalue tulevaisuudessa. Uuden professuurin painopisteenä onkin juuri sika ja sikojen genomiikka.

- On mielenkiintoista, miten paljon sika muistuttaa ihmistä – sillä on hyvin samankaltaiset sisäelimet, ruoansulatus ja koko kuin ihmisellä, Uimari kertoo.

Tuore professuuri on monipuolinen työ

Uimari on odottavaisella mielellä uuden työnsä suhteen.

- Työtehtäviini kuuluu opetuksen lisäksi opinnäytetöiden kuten gradujen ja väitöskirjojen ohjausta, tutkimusrahoituksen hankkimista, oman tutkimuksen tekemistä sekä joitakin hallinnollisia tehtäviä, hän kertoo.

Työtä ei nimestä huolimatta tehdä elävien eläinten parissa vaan tietokoneella tilastoaineistojen parissa.

-Käsittelen saamaani dataa erilaisilla tilastomenetelmillä, Uimari tarkentaa.

Erityisen hienoa uudessa professuurissa on myös se, että Uimari on siinä ensimmäinen laatuaan.

Vapaa-aikanaan tuore professori rentoutuu puutarhaa hoitaen ja kahden koiran kanssa puuhaillen.

- Kesällä hoidan hyöty- ja koristekasveja kuten tomaatteja ja kesäkukkia. Lisäksi meillä on kaksi koiraa, joita viemme koiranäyttelyihin. Tulevaisuudensuunnitelmissa häämöttää ehkä myös oma kenneli. Siinä olisi käytännön jalostusta kerrakseen, Uimari naurahtaa.

Pekka Uimari on aloittanut tehtävässään 1.9.2013. Kotieläinten jalostustieteen professuuri on vakituinen ja se on perustettu maataloustieteiden laitokselle kotieläintieteen oppiaineeseen. Professuurin rahoitus on peräisin Helsingin yliopiston Tulevaisuusrahastosta, ja professuuria ovat tukeneet erityisesti sianjalostukseen läheisesti liittyvät organisaatiot.

Teksti ja kuva: Pia-Leena Heikkilä