Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Elämäntyöstä ja popularisointitaidoista palkittiin

Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan on saatu elämäntyöpalkintoja tuplamäärä. Kansainväliset palkinnot myönnettiin tiedettä ansiokkaasti popularisoineelle Teemu Teerelle ja aistinvaraista tutkimusta edistäneelle Hely Tuorilalle.

- Tiedeyhteisön tunnustus lämmittää mieltä. Tunnen olevani todella varttunut saatuani elämäntyöpalkinnon, elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksen professori Hely Tuorila sanoo.

Tuorilalle myönnettiin Elsevier Food Quality and Preference Award eli elämäntyöpalkinto tehdyn tutkimuksen ansiosta Riossa elokuun puolivälissä. Palkinto on ainoa olemassa oleva Sensory Science eli aistinvaraisen tutkimukseen keskittyvä palkinto.

Neuvot nuorille tutkijoille liikuttivat kuulijoita

Tuorilan sai tiedon palkinnosta vasta viime tingassa.

- Palkinnon saaminen oli mukavaa, mutta tieto tuli sen verran myöhään että osa kesälomasta meni lunastustilaisuudessa pidettävän esitelmän tekoon, Tuorila naurahtaa.

Tuorila piti Riossa puolen tunnin pituisen esitelmän omasta urastaan ja tutkimuksestaan.

- Useat kollegani kertoivat liikuttuneensa puheestani. Se ei ollut varsinainen tavoitteeni, mutta ehkä elämäkerrat yleensäkin herättävät tunteita, Tuorila pohtii.

Erityistä kiitosta hän sai esitelmänsä loppuhuipennuksesta.

- Olin kerännyt loppuun neuvoja nuoria tutkijoita varten. Niitä olivat esimerkiksi vuorovaikutustaitojen jatkuva kehittäminen, aikaisemman tutkimuksen tuntemus sekä terveen tasapainon tavoittelu itseluottamuksen ja tutkijalle välttämättömän nöyryyden välille. Tärkeää on myös oivaltaa että tieteessä ei ole jumalia tai jumalattaria, Tuorila sanoo.

Tutkimuskutsuja maailmalle

Riossa pidetty esitys poiki Tuorilalle myös kutsuja kansainvälisten kollegoiden laboratorioihin.

- Odotan innolla tulevaisuudessa siintävää tutkimusvapaata lukuvuonna 2014-2015 professoripoolin rahoituksen turvin, sillä varadekaanina toimiessani oma tutkimustyö on ollut säästöliekillä. Toisaalta minulla on ollut tällä välillä loistavia, piakkoin väitteleviä tohtorikoulutettavia, hän pohtii.

Tuorila ei ole kuitenkaan lyönyt vielä tutkimusvapaansa suunnitelmia lukkoon.

- Katsotaan mitkä niistä toteutuvat. Lokakuun puolessavälissä lähden joka tapauksessa kolmen viikon reissulle Yhdysvaltoihin, Tuorila kertoo.

Teemu Teeren intohimona tieteen kansaintajuistaminen

- Jokaisen velvollisuuksiin kuulua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun silloin, kun on jotain sanottavaa. Haluan kannustaa aktiivisuuteen ja mielenkiintoon tiedettä kohtaan, kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri sanoo.

Teeri on saanut popularisaatio-palkinnon työstään tieteen popularisoinnin ja kansaintajuistamisen parissa. Palkinnon myönsi pohjoismainen kasvifysiologiseura SPPS eli Scandinavian Plant Physiology Society elokuun puolivälissä. Erityisen hienoa palkinnon saamisessa on se, että sitä ei myönnetä joka vuosi.

- Palkinto on jaettu viimeksi vuonna 2005. Sitä ei siis ei jaeta joka vuosi vaan sopivan kandidaatin osuessa kohdalle, Teeri sanoo.

Tiedettä pitää arkeistaa

- Tieteen popularisaatio on tärkeää, koska ihmisten ja päättäjien täytyy ymmärtää faktoja paremmin. Olen halunnut pitkäjänteisesti selkeyttää julkista keskustelua juuri geeniteknologian osalta, Teeri sanoo.

Hän onkin antanut mittavan määrän haastatteluja ja esiintymisiä nimenomaan ei-tieteellisille medioille ja julkaisulle - esimerkiksi heinäkuiselle Me Naiset -lehdelle.

- Olen antanut monia lehtihaastatteluja, puhunut radiossa, vieraillut järjestöissä ja ollut televisiossa. Lisäksi olen vuosien varrella muun muassa kirjoittanut Suomen Luontoon, esitelmöinyt Kokoomuksen maatalousvaliokunnassa ja useilla eri Tieteenpäivillä, hän kertoo.

Teeren erikoisalaa ovat geenimuunnellut viljelykasvit, jotka ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina.

- Geenimuunneltu viljely on syntynyt jo 30 vuotta sitten, niihin aikoihin kun tein väitöskirjaani. Nykyisen aiheeseen liittyvän keskustelun suurin puute on se, etteivät ihmiset osaa verrata geenimuunneltua viljelyä perinteiseen jalostukseen. Siitä syystä he eivät myöskään ymmärrä sen valmistustapoja tai riskejä, Teeri pohtii.

Tunnustuksen saaminen antaa puhtia tulevaan

Tieteen popularisoiminen on yhdistynyt luontevasti Teeren uraan.

- Tutkimuksessa minua motivoi eniten uuden löytäminen. Se pitää innostuksen yllä ja auttaa jaksamaan pitkissäkin projekteissa, Teeri kertoo.

Teeri pitikin palkinnon saamista ilahduttavana kunnianosoituksena pitkäjänteisestä popularisaatiosta.

- On hienoa saada tunnustusta. Palkinto jaettiin kongressin yhteydessä Helsingöressa Tanskassa. Minua pyydettiin pitämään tutkimuksestani esitelmä, jonka yhteydessä myös kiitin ja kerroin vähän itsestäni, Teeri muistelee.

Palkinnon sisältö tuli pienenä yllätyksenä.

- Kyseessä oli rahapalkinto, jota en osannut odottaa. Lisäksi mukana oli erinomaista suklaata, jonka syömisestä olemme kiistelleet vaimoni kanssa. Niitä on jäljellä vielä muutama pala, Teeri naurahtaa.

Lue lisää Hely Tuorilan tutkimuksesta Tuhat-tutkimustieteokannasta >>

Lue lisää Teemu Teeren tutkimuksesta Tuhat-tutkimustieteokannasta >>

Teksti: Pia-Leena Heikkilä
Kuva: 123rf