Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Työhyvinvointi maatiloilla on osa ruoantuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä

Vaikka viljelijän työhyvinvointi ei näy suoraan kuluttajalle, se on tärkeä osa ruoantuotannon vastuullisuutta. MMM Marja Kallioniemi havaitsi väitöstutkimuksessaan, että viljelijät pitivät arkeaan antoisana työn kuormittavuudesta huolimatta. Yleisimmin viljelijät potivat henkisen hyvinvoinnin oireista voimattomuutta tai väsymystä sekä nukkumisvaikeuksia. Torjunta-aineiden käytöllä huomattiin olevan yhteys henkisen hyvinvoinnin oireisiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että päätoimiset viljelijät kokivat vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Meneillään oleva rakennemuutos ja maatalouden harjoittamiseen liittyvät lisääntyneet riskit tuovat kuitenkin kuormitustekijöitä viljelijöiden arkeen. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi hintavaihtelut, etenevä ilmastonmuutos ja maatilakokonaisuuden hallintaan liittyvä osaamistarve.

– Eniten viljelijöitä kuormittavat tilan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, erilaiset maatalouden harjoittamiseen liittyvät säännöt sekä hallinto ja maatalouspolitiikka, sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristöön liittyvät vaarat, Kallioniemi täydentää kirjallisuuskatsauksen pohjalta.

Laadullisessa tutkimuksessa havaittiin, että tapaturmien määrässä oli huomattavia eroja eri maitotilojen välillä. Hyvä vuorovaikutussuhde eläinten kanssa, hoidon rutiininomaisuus ja eläinten stressin kokonaisvaltainen välttäminen auttavat luomaan eläinten hoitajalle turvalliset työolosuhteet. Tietämys eläinten hyvinvoinnista ja luontaisesta käyttäytymisestä edesauttaa työturvallisuutta lisäävän vuorovaikutussuhteen rakentamista. Vuonna 2012 kaikista maatalousyrittäjille sattuvista työtapaturmista Suomessa 43 prosenttia tapahtui kotieläinten hoitotyössä.

Naisilla on tärkeä rooli maataloudessa

Kotieläinten hoitajien hyvinvoinnilla on yhteys työturvallisuuteen, elintarvikkeiden laatuun ja eläinten hyvinvointiin. Maatiloilla työskentelevillä naisilla on merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin vaalijoina ja kestävän maatalouden rakentajina. Tutkimuksessa naiset kertoivat tekevänsä maitotiloilla hyvin erilaisia työtehtäviä, vaihtelevia ja pitkiä työpäiviä sekä pohtivat omaa jaksamistaan. Suurin osa naisista koki luonnonläheisen työn tuotantoeläinten parissa antoisana. Vuonna 2007 suomalaisilla maatiloilla työskenteli yhteensä liki 49 000 naista ja heidän osuutensa oli 34 prosenttia kaikista maatiloilla työskentelevistä henkilöistä.

– Naisten panosta maatalouteen ei saisi väheksyä tai aliarvioida. Vanhat ajattelumallit vaikuttivat kuitenkin yhä arkeen. Suurin osa naisista halusi olla ammattinimikkeeltään maatalousyrittäjä, mutta heidän ammatillinen asemansa oli usein määrittelemätön tai väärin ymmärretty. Naiset olivat kuitenkin onnistuneet muuntamaan olosuhteitaan ennakkoluulottomasti itselleen sopiviksi, Kallioniemi kertoo.

Torjunta-aineiden käytöllä yhteys henkisen hyvinvoinnin ongelmiin

Työhyvinvointiin liittyvistä ongelmista kertovat vuoden 2004 kyselyn tulokset, joiden mukaan noin joka neljäs päätoiminen viljelijä koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin joka viidennellä oli nukkumisvaikeuksia. Molemmat oireet olivat yleistyneet edelliseen seurantatutkimukseen verrattuna. Ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja terveydentilassa olivat yhteydessä oireiden kokemiseen.

Lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-aineiden ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana oli yhteydessä henkisen hyvinvoinnin oireisiin. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu lukuisia tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineiden käytöllä on yhteys viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen.

– Työhyvinvoinnin ongelmiin puuttumista ja niiden korjaamista vaikeuttavat maaseudulle ominaiset pitkät välimatkat, perinteinen omavaraisuutta ja -voimaisuutta korostava ajattelumalli sekä henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvät ennakkoluulot ja leimautuminen, Kallioniemi päättelee.

Artikkeliväitöskirjassa työhyvinvointia suomalaisilla maatiloilla tutkittiin kahden aineiston avulla. Vuonna 2004 koottuun kyselyyn vastasi 1 182 päätoimista viljelijää. Toinen, kesällä 2007 kerätty laadullinen tutkimusaineisto koostui kymmenestä haastattelusta ja työn havainnoinnista maidontuotantotiloilla. Tutkimuskohteina olivat tiloilla työskentelevät naiset.

MMM Marja Kallioniemen väitöskirja Well-being at work on farms in Finland, Stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms (Työhyvinvointi maatiloilla, Stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla) tarkastetaan 31.8.2013 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään Metsätalon luentosalissa 6 (Unioninkatu 40) 31.8. kello 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaisa Kauppinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Ahokas Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja on luettavissa sähköisenä osoitteessa http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede21.pdf.

Lisätiedot: tutkija Marja Kallioniemi, MTT, puh. 029 531 7304, marja.kallioniemi@mtt.fi

Teksti: MTT
Kuva: Wilma Hurskainen