Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki


Hevonen hoitaa luontoa – luonto hoitaa hevosta

Hevosten hyvinvointi riippuu pitkälti niiden saamasta ravinnosta. Hevoset ovat luonnostaan valikoivia syömäreitä – niille ei maistu mikä tahansa mitä laitumelta löytyy. Riittävä liikunta on myös hyvinvoinnin kannalta tärkeää. EU:n tukeman InnoEquine-hankkeen tuoreet tulokset kertovat mielenkiintoista lisätietoa hevosten vaihtokauppamaisesta suhteesta luontoon.

-Hevonen on hyvin valikoiva laiduntaja. Saamamme tulokset todistavat, että hevoset hylkäävät useita kasvilajeja ja suosivat toisia, dosentti ja maataloustieteen tohtori Irina Herzon sanoo

Herzon on vastuututkijana InnoEquine-hankkeessa, jonka tulokset ovat juuri valmistuneet. Yksi tärkeimpiä tutkimustuloksia on, että luonnonlaitumilla on tilaa sekä hevosille että luonnon omalle kasvilajistolle.

-Ne kasvilajit, jota hevoset eivät syö ovat parhaita arvokkaan niittymäisen kasvillisuuden indikaattorilajeja. Lisäksi ne ovat tärkeimpiä mesikasveja pölyttäjille, Herzon tarkentaa.

Hevosien harrastama valikointi toimii siis vaihtokaupan periaatteella – hevonen saa omaa hyvinvointiaan tukevaa ravintoa ja laidun taas säilyttää elinvoimaisuutensa hylättyjen kasvien avulla.


Hevostalous kuntoon

Hevosala on yllättävän suurikokoinen Suomessakin. Epävirallisen arvion mukaan Suomessa on noin 16 000 tallia, joista 3000 on yrittäjyyteen tähtääviä. InnoEquine -hankkeen tutkimusta on tehty Suomen lisäksi muissa keskisen Itämeren maissa kuten Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.

-Hevostalous on yksi harvoista kasvavista maaseutuyrittäjyyden aloista. Keskisen Itämeren alueen maissa hevostaloudella on paljon yhteisiä piirteitä: luonnonolot ovat samantyyppiset,  alkuperäishevosroduilla on osittain yhteinen geeniperimä, hevosyritykset ovat pieniä ja vuorovaikutus alalla on vähäistä tai vaihtelevaa. Toisaalta maat voivat oppia toisiltaan paljon, Herzon kertoo.

InnoEquine –hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut luoda pohja hevosalan verkostolle, jota maantieteelliset seikat eivät rajoita.

-Toivomme, että hanke edistää Itämeren maiden hevosalan imagoa ja kilpailukykyä monilta osin. Haluamme esimerkiksi kohentaa yrittäjien ammattitaitoa ja antaa heille oikeaa tietoa ympäristö- ja turvallisuusasioista. Lisäksi tuemme alan verkostoitumista ja palveluita erilaisten innovaatioiden ja politiikkasuositusten kautta, Herzon tiivistää.


Suomessa tutkimus keskittyi laiduntamiseen

InnoEquine-hanke on laaja hanke, jota rahoittaa EU. Suomessa sitä koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) yhdessä Helsingin yliopiston, Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja Latvian Maatalousyliopiston (LLU) kanssa.

-Suomessa päätavoite oli selvittää hevosten laiduntamisen mahdollisuuksia ja haasteita erityisesti luonnonlaitumilla, Herzon kertoo.

Tutkimustulosten mukaan hevosten rooli laiduntajana on erityisen tärkeä Etelä-Suomessa, koska lehmien määrä on vähentynyt.

-Tästä syystä perinteinen maatalousluonto on sukupuuton vaarassa hylätyillä laitumilla, Herzon tarkentaa.

Tutkimus tehtiin pääasiassa Ypäjän Hevosopiston Natura-2000 suojelualueisiin kuuluvilla hevoslaitumilla, mutta myös Hämeen Hevosjalostusliiton Särkisaaren orilaitumella ja Savijärven kartanon pysyvillä hevoslaitumilla. Myös viljelyn ulkopuolelle jätettyjen peltojen laiduntamista tarkasteltiin.

-Tutkimusryhmämme seurasi monia tekijöitä niin kasvillisuuden kuin hevostenkin parissa. Kasvien osalta tarkkailimme niiden koostumusta ja kehittymistä laidunkauden aikana ja ravintoaineiden saantia. Samanaikaisesti havainnoimme hevosten terveyttä ja käyttäytymistä laitumilla, Herzon kuvailee.


Suomessa tunnetaan hevosten tarpeet

Kenttätutkimuksen lisäksi tutkijat haastattelivat useita kymmeniä hevosten, ponien ja laitumien omistajia. Suomesta saadut tulokset antavat lisätietoa hevosten laiduntatavoista.

-Saimme selville, että luonnonlaitumilta hevoset saavat riittävästi tasapainoisia ravinteita ja energiaa. Ainoastaan kuparista on puutetta. Joitakin seikkoja tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon - laitumen pinta-alan pitää olla riittävän iso, jotta hevoset löytävät parhaita ruokailupaikkoja ja jättävät sinne myös luonnontilaisia laikkuja. Tämä myös edistää hevosten liikkumista ja niiden luonnollista sosiaalista käyttäytymistä, Herzon sanoo.

Erityisen rohkaisevaa oli, että tutkimuksen mukaan Suomessa hevosalan ihmiset ovat tietoisia hevosten tarpeesta liikkua paljon ja valikoida ruokansa.

-Toisaalta luonnonlaitumia käytetään niukasti naapurimaihin verrattuna. Taustalla on selkeästi sekä tiedon että kokemuksen puute – asian tärkeyttä tai mahdollisuuksia ei hahmoteta. Lisäksi hevosten laadukkaan ravinnonsaannin ja luonnon arvojen välissä on joitakin ristiriitoja, ja niihin etsitään hankkeen avulla ratkaisuja tulevaisuudessa, Herzon sanoo.


InnoEquine on EU:n Central Baltic Interreg IV A-ohjelman hanke, joka on käynnissä 2011-2013. Hankkeen loppuseminaari pidetään Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaalliset –tapahtuman yhteydessä 31.8.2013

Lue lisää InnoEquine-hankkeesta:
Facebook-sivut >>www.facebook/Innoequine
MTT:n verkkosivu aiheesta >>https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/innoequine
Maataloustieteiden laitoksen tutkimussivu >>http://www.helsinki.fi/fabio/innoequine.html
www.hy/innoequine


Teksti: Pia-Leena Heikkilä
Kuva: Heljä Marjamäki