Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Liisa Viikarille kaksi elämäntyöpalkintoa

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen emeritaprofessori Liisa Viikari on saanut kaksi elämäntyöpalkintoa tekemästään tutkimuksesta biojalostuksen parissa. Palkintoja tuli sekä Yhdysvalloista että Tanskasta.

- On hienoa, että suomalaista tutkimusta arvostetaan ja seurataan ulkomaillakin. Suomessa on laadukasta uusiutuvien luonnonvarojen tutkimusta, viime vuonna eläkkeelle jäänyt emeritaprofessori Liisa Viikari sanoo.

Hänelle myönnettiin sekä amerikkalainen Charles D. Scott Award että eurooppalainen Linnebon Prize 2013. Palkinnot myönnettiin konferenssien yhteydessä Portlandissa Yhdysvalloissa toukokuussa ja Kööpenhaminassa kesäkuun alussa. Molemmat konferenssit olivat merkittäviä alan tapahtumia.

Erityisen huomattavaa on, että Viikari on ensimmäinen Linnebon –palkinnon saanut nainen suhteellisen miesvaltaisella alalla.

Intohimona hyödyllisyyden lisääminen

Viikari on alun perin valmistunut teknisestä korkeakoulusta biotekniikan diplomi-insinööriksi. Hän loi uraansa VTT:llä lähes 34 vuotta. Helsingin yliopistossa hän työskenteli vuodesta lähtien 2007 biojalostuksen professorina.

-Intohimoni biotekniikkaan on säilynyt siksi, että se tarjoaa aina uusia mahdollisuuksia ja tutkimus on aidosti tärkeää. Olen päässyt tekemään asioita, joista on hyötyä myös teollisuudelle, Viikari kertoo. Erityisen merkittävänä Viikari pitää uusiutuvien luonnonvarojen tutkimista.

-Biotekniikan avulla voidaan kehittää ja parantaa erilaisia prosesseja ja menetelmiä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ympäristöhuolet ja öljyvarantojen hiipuminen tuovat alalle uutta motivaatiota ja työpaikkojakin, hän sanoo.

Eläkesuunnitelmissa työtä ja huvia

Viikari aikoo jatkaa vielä yliopistolla jonkun aikaa keskeneräisiä työtehtäviään.

-Lupasin pitää vielä kurssin syksyllä. Lisäksi minulla on vielä muutamia opiskelijoita täällä, joita ohjaan. Ensi vuonna ajattelin kuitenkin tyhjentää työhuoneeni lopullisesti, hän kertoo.

Kokonaan biotekniikka ei kuitenkaan katoa Viikarin elämästä. Hän aikoo vielä syventyä kirjoittamaan artikkeleita ja seurata alan kehitystä johto- ja arviointiryhmissä.

-Näin pysyy kärryillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja millaista alan viimeisin tutkimus on. Tutkimistyö on ollut ihanteellista; on voinut itse valita omat kiinnostuksensa kohteet ja päättää mihin suuntautua. Siksi siitä onkin ehkä vaikea luopua, Viikari pohtii.

Tutkimuksen ja lastenlasten hoitamisen lisäksi Viikari aikoo toteuttaa eläkepäivillään pitkäaikaisen haaveensa.

-Olen aina halunnut opetella soittamaan hanuria. Nuorempana soitin pianoa, mutta hanurin opettelemiseen ei ole tätä ennen ollut aikaa, Viikari nauraa.

Yhdysvaltalainen Charles D. Scott Award sekä eurooppalainen Linnebon Prize 2013 ovat molemmat biomassan tutkimiseen liittyviä palkintoja, joiden suurimpina myöntökriteerinä ovat merkittävät tutkimusansiot.

Teksti ja kuva: Pia-Leena Heikkilä