Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

EU palkitsi ilmastonmuutosta tutkineen hankkeen

Ilmastonmuutos on ollut kuuma aihe jo useamman vuoden. Miten tutut kasvit selviävät lämpenevissä olosuhteissa? Kaikkoavatko lunta ihastelevat turistit tai rappeutuvatko pellot, jos talvi ei enää tulevaisuudessa tuokaan valkoisia hankia? EU palkitsi muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsineen VACCIA - hankkeen parhaana ympäristöhankkeena.

- Ilmastonmuutos etenee ja siihen pitää sopeutua erilaisin keinoin. Halusimme tässä hankkeessa saada lisätietoa siitä, mikä olisi maa- ja metsätalouden kannalta fiksua ja mitä tulevaisuudessa pitäisi asioille tehdä, hankkeessa mukana ollut agroekologian professori Juha Helenius maataloustieteiden laitokselta sanoo.

VACCIA -hankkeen hanke (Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation) ideana oli löytää tapoja, joilla voitaisiin paremmin varautua ja sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

-Ilmastonmuutos ei vähennä kasvien kasvua, johon maatalous perustuu. Kasvien olosuhteet kuitenkin muuttuvat ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Ympäristöön perustuvat elinkeinot, kuten maatalous ja turismi, voivat olla haavoittuvaisia. Esimerkiksi pohjoisessa lumiturismi voi olla uhattuna, jos lunta ei tulevaisuudessa saadakaan, Helenius kertoo.

Tutkijat tekivät muun muassa arvioita Ilmatieteen laitoksen kanssa siitä, millaisiksi tulevaisuuden ilmasto ja ympäristön olosuhteet todennäköisesti muovautuvat. Tietojen avulla voidaan suunnitella maankäyttöä sekä ennustaa vesistökuormitusta.

Maatalouden osalta selvisi, että Suomessa viljelykasvien pohjoisraja siirtyy tulevaisuudessa yhä pohjoisemmaksi.

-Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Suomessakin voidaan alkaa viljellä sellaisiakin lajeja jota ennen ei ole pystytty kasvattamaan ilmastosyistä. Tällaisia ovat esimerkiksi maissi ja muutamat syyskylvöviljat.

Lämmöstä on kuitenkin myös haittaa. Helenius muistuttaakin, ettei hankkeessa arvioitu viljelyä vaikeuttavia tekijöitä, kuten tuholaisten määrän kasvua ja kasvitauteja.

Ympäristöpuolen keskeiset tulokset saatiin peltojen osalta.

- Kynnöspelloista ei saisi olla suuria pinta-aloja paljaana talvisin, koska ravintoaineet lähtevät leudoimmissa olosuhteissa liikkeelle, Helenius selittää.

VACCIA palkittiin ainoana suomalaisena hankkeena 51 muun kansainvälisen tutkimuksen joukosta EU:n Best LIFE Environment Project -palkinnolla. EU:n jäsenvaltiot valitsevat vuosittain LIFE-ympäristöhankkeiden joukosta ne, joiden tuloksilla arvioidaan olevan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kaikkein myönteisimpiä vaikutuksia.

Juha Heleniuksen lisäksi hankkeessa oli maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta mukana professori Eero Nikinmaa, joka osallistui metsänsuojelua ja sen muuttuvia ekosysteemejä tutkivaan osahankkeeseen. VACCIA oli kolmivuotinen hanke, johon osallistui Helsingin yliopiston lisäksi Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot. EU rahoitti hankkeesta puolet. VACCIA :n tuloksia käytetään myös ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivitykseen.

Lisätiedot: professori Juha Helenius juha.helenius (at) helsinki.fi, 040-8493025

Teksti: Pia-Leena Heikkilä
Kuva: Noora Happonen