Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

EU:n päästökauppajärjestelmä toimii, mutta miksi sitä ei käytetä tehokkaammin ohjaukseen?

Päästöoikeuskauppa on Euroopan unionin ilmastopolitiikan keskeinen ohjauskeino. Päästökaupan tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Mutta toimiiko järjestelmä käytännössä?

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 22.3.2013 väittelevä MMM Piia Aatola tarkasteli väitöstutkimuksessaan päästöoikeuskaupan toimintaa sen ensimmäisinä vuosina.

Päästökauppa on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että järjestelmä on keinotekoinen ja viranomaisten ohjaama. Aatolan tutkimus osoittaa, että kritiikki on ollut aiheetonta.

– Päästökauppa on toiminut ensimmäisinä vuosina niin kuin on pitänytkin, Aatola kertoo.

Luotettava hintasignaali auttaa suunnittelussa

Järjestelmään osallistuvien maiden viranomaiset ovat jakaneet sallittua päästötasoa vastaavan määrän päästöoikeuksia toimijoille, jotka voivat käydä vapaasti kauppaa päästöoikeuksilla. Päästökauppa luo siten tuotannosta syntyvälle hiilidioksidipäästöille hinnan ja kannustaa siirtymään puhtaampiin tuotantomuotoihin.

Väittelijä selvitti muun muassa hinnan määräytymistä markkinoilla vuosina 2005–2010. Aatolan mukaan päästöoikeuden hintavaihtelu on heijastellut merkittävissä määrin ja luotettavalla tavalla sähkön ja polttoaineiden hintoja.

– Luotettava hintasignaali antaa toimijoille mahdollisuuden tehdä taloudellisesti järkeviä ratkaisuja päästövähennystavoitteensa saavuttamiseksi; joko ostaa päästöoikeuksia markkinoilta tai vähentää omia päästöjä, Aatola toteaa.

– Vähennystoimet toteutetaan siellä, missä se on edullisinta.

Koska toimijat vertaavat markkinahintaa omiin päästöjensä vähennyskustannuksiin, paljastaa hintasignaali viranomaisille informaatiota säädetyn politiikan tiukkuudesta. Markkinahinta osoittaa, kuinka kalliiksi päästövähennystavoitteen saavuttaminen tulee. Tämä mahdollistaa ilmastopolitiikan taloudellisten vaikutusten arvioimisen.

Markkinat kehittyvät edelleen

Aatola on tutkinut myös päästöoikeusmarkkinoiden tehokkuutta kaupankäyntisimulaation avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että päästöoikeusmarkkinoilla olisi ollut mahdollista tehdä systemaattista taloudellista voittoa toisella kauppakaudella, vuosina 2008 - 2010. Täysin kehittyneillä markkinoilla tämä ei ole mahdollista, vaan kaikki oleellinen uusi informaatio näkyy hinnoissa välittömästi.

– Tämä viittaa siihen, että päästökauppamarkkinat eivät olisi vielä toisella kaudella toimineet täysin tehokkaasti, Aatola toteaa.

Tämän hetkinen matala hinta vastaa markkinatilannetta: Päästöoikeuksista on ylitarjontaa ja heikko kysyntä. Päästövähennystavoitteen saavuttaminen on siis nyt edullista, eikä matala hinta kannusta päästövähennystoimiin.

EU-komissio keskustelee parhaillaan erilaisista keinoista lisätä niukkuutta markkinoilla hinnan nostamiseksi vähennystoimiin kannustavalle tasolle.

– Niukkuutta syntyisi kiristämällä tulevien kausien päästökattoa, mutta periaatteessa markkinamekanismi mahdollistaisi hinnan nostamisen myös ostamalla ylijäämää nyt pois markkinoilta halpaan hintaan. Markkinoihin ei tällöin tarvitsisi puuttua epävarmuutta lisäävillä toimilla eli neuvottelemalla kesken kauden päästövelvoitteiden kiristämisestä, toteaa Aatola.

MMM Piia Aatola väittelee 22.3.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Putting a Price on Carbon – Econometric Essays on the European Union Emissions Trading Scheme and its Impacts. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopistomuseon Arppeanum-salissa (Snellmaninkatu 3). Vastaväittäjänä on professori Andreas Löschel, University of Heidelberg, ja kustoksena on professori Markku Ollikainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa VATT Publications -sarjassa ja se on luettavissa verkossa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot: Piia Aatola, piia.aatola ät vatt.fi, 040 3045538

Kuva: 123rf