Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Trooppisten metsien suojelu reilusti on vaikeaa

Trooppisten metsien suojelu on keskeistä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Samalla metsät ovat myös tärkeitä paikallisten toimeentulolle kehittyvissä maissa. Kun paikallisia ja globaaleja arvoja ei onnistuta sovittamaan yhteen metsien suojelussa, syntyy ristiriitoja kehityksen ja suojelun tavoitteiden välille. Miten suojella metsiä niin, että kielteiset vaikutukset paikalliselle toimeentulolle vältetään ja myös paikalliset ihmiset hyötyvät suojelusta?.

Salla Rantala selvittää Helsingin yliopistossa 8.3.2013 tarkastettavassa väitöskirjassaan, kuinka eri suojelukeinojen sosiaaliset vaikutukset jakautuvat paikallisyhteisöissä ja kuinka uusia suojelukeinoja voitaisiin kehittää niin, että ne vastaisivat paremmin tasapuolisuuden ja köyhyyden vähentämisen tavoitteita.

-Tietoa tarvitaan aivan erityisesti nyt, kun kehitteillä on uusia metsiin perustuvia ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumiskeinoja, Rantala sanoo.

Suojelualue vai kylämetsä?

Perinteisillä suojelukeinoilla, kuten suojelualueiden perustamisella, on ollut usein kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia paikallisyhteisöissä, kun toimeentulolle tärkeät luonnonvarat eivät ole käytettävissä. Näiden rinnalle onkin noussut osallistavampia suojelutapoja, joiden tavoitteena on korvata tai minimoida suojelusta paikallisille elinkeinoille aiheutuvia haittoja.

Salla Rantalan tutkimuskohteena olivat Dereman suojelukäytävän perustaminen sekä yhteisömetsänhoito (Community-Based Forest Management) Itä-Usambaran vuorilla Tansaniassa. Dereman tapauksessa valtio siirtyi perustetun suojelualueen hallinnoijaksi ja alueella aiemmin maata viljelleille ihmisille maksettiin rahallinen korvaus. Yhteisömetsänhoidossa puolestaan kyläyhteisöt perustavat niin kutsuttuja kylämetsiä hallinnoimilleen alueille.

Dereman suojeluprosessissa ei kuitenkaan osattu ottaa tarpeeksi huomioon paikallisia maanomistusolosuhteita. Myös toimijoiden eriarvoisuutta sekä neuvotteluissa suojelun tavoitteista ja keinoista että mahdollisuuksissa hyödyntää rahallista korvausta ei huomioitu.

- Dereman käytävän perustamisen kielteiset vaikutukset kohdistuivat erityisesti naisiin sekä köyhimpiin maanviljelijöihin, jotka eivät saaneet ollenkaan tai riittävää korvausta. Sen sijaan jo ennestään parhaiten toimeentulevat viljelijät hyötyivät tilanteesta, Rantala kertoo.

Rahallinen korvaus ongelmallinen

Rantalan mukaan rahallisen korvauksen periaatetta on vaikeaa soveltaa trooppisessa metsänsuojelussa, koska maanhallintasuhteiden ja vastaavasti korvauksiin oikeutettujen määritteleminen on usein monimutkaista, ja toimijoiden eriarvoisuus mahdollisuuksissa puolustaa oikeuksiaan korostuu. Myös ihmisten erilaiset kyvyt käyttää rahallista korvausta kestävästi vaikuttavat tuloksiin.

- Lisäksi suojeluprosessit toteutetaan usein osana kestoltaan rajallisia kehityshankkeita, kun taas perusteellinen osallistava suunnittelu ja vaikutusten seuraaminen - joskus yllättävienkin kielteisten seuraamusten minimoimiseksi - vaatisivat pidempikestoista panostusta.

Yhteisömetsänhoito on vahvistanut paikallista metsänomistusta politiikkaodotusten mukaisesti. Nykyisellään suojelupainotteisesta yhteisömetsänhoidosta ei kuitenkaan saada konkreettisia hyötyjä, mikä kyseenalaistaa sen kestävyyden pitkällä tähtäimellä.

- Demokraattisia suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja on parannettava myös yhteisömetsänhoidossa, jotta sen tulokset olisivat kestävämpiä ja tasapuolisempia, väittelijä summaa.

M.Sc. Salla Rantala väittelee 8.3.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta The winding road from exclusion to ownership - Governance and social outcomes in contemporary forest conservation in northeastern Tanzania. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditoriumissa XII (Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on ohjelmajohtaja Andrew Wardell, Center for International Forestry Research, ja kustoksena on professori Markku Kanninen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Tropical Forestry Reports -sarjassa ja se on luettavissa verkossa E-thesis-palvelussa.

Lisätiedot: Salla Rantala salla.rantala (at) helsinki.fi

Kuva: Salla Rantala