Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Terveysväitteiden viidakkoa harvennetaan

Mitä erilaisimpia terveysväitteitä näkyy ruoka- ja ravintolisäpakkausten kyljissä ja mainoksissa. Antioksidantteja sisältäviä ruokia ja ravintolisiä markkinoidaan tällä hetkellä lähes joka vaivaan. Ruoka ei kuitenkaan ole lääkettä, eikä ruoalla hoideta tai paranneta terveyttä, muistuttaa ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.

Väitteiden viidakon odotetaan selkiytyvän, kun Euroopan komission lista markkinoinnissa sallituista terveysväittämistä astuu joulukuun puolessa välissä voimaan. Tämän jälkeen monen elintarvikkeen markkinointiviestintä muuttuu, eikä elintarvikkeiksi laskettavia ravintolisiäkään saa nykyiseen malliin markkinoida esimerkiksi ”tunnetuilla legendaarisilla terveysvaikutuksilla”.

– Rekisteriin hyväksyttiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisen arvioinnin perusteella 222 terveysväitettä, eli vain noin yksi kymmenestä väitteestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä noin 90 prosenttia markkinoilla olevista terveysväittämistä ei nykytiedon mukaan ole tosia, Heinonen kertoi Avoimen yliopiston järjestämän Studia Generalia -luentosarjan avausluennolla.

Elintarvikkeiden terveysväitteistä hyväksyttiin vain sellaiset, joiden teho on osoitettu ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimustietoa on Heinosen mukaan tarjolla hurjasti, mutta kaikki tieto ei ole samanarvoista. Ongelmia on esimerkiksi tutkimusten laadun, tutkimusasetelman ja -tavan kanssa.

– Selvitimme ryhmäni kanssa tieteellistä näyttöä A-, C-, E- ja K-vitamiinien ja ihmisen terveyden osalta. Luimme vuoden aikana vajaat kaksikymmentätuhatta artikkelia, joista vain 352 tutkimusartikkelia eli noin kaksi prosenttia luokiteltiin hyvälaatuiseksi merkittäväksi julkaisuksi.

Antioksidanttiväite tarkentuu

Antioksidantti on yhdiste, joka suojaa soluja hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta, siis suojaa elimistön rasvoja, proteiineja ja DNA:ta ja siten vähentää esimerkiksi riskiä sairastua sydän-ja verisuonitauteihin. EFSAn arvion mukaan antioksidanttiväitettä saa käyttää vain seuraavista ravintoaineista: C-, E- ja B2-vitamiineista sekä seleenistä, mangaanista ja sinkistä.

Myös esimerkiksi porkkanan sisältämistä karotenoideista tai marjojen flavonoidiyhdisteistä puhutaan usein antioksidantteina, mutta nykytiedon mukaan niiden merkityksestä ihmisen elimistön antioksidantteina ei ole riittävästi näyttöä.

– Tutkijat ovat edelleen kiinnostuneita näistä yhdisteistä, mutta tällä hetkellä tutkimuksissa haetaan antioksidanttivaikutuksen sijaan muita terveyteen liittyviä mekanismeja, jotka saattavat liittyä elimistön tulehduksiin, DNA-vaurioihin tai Alzheimerin tautiin.

Kaikille avoimen Studia Generalia -luentosarjan syksyn teemana on Ruoka ja elämä. Ensimmäistä luentoa seurasi yli tuhat henkeä paikan päällä Porthaniassa ja internetin välityksellä. Seuraavien viikkojen aikana luennoilla pureudutaan yliopiston professorien johdolla muun muassa syömisen evoluutioon, ruoan makuun, alkuperään ja riittävyyteen sekä ruoan moninaisiin merkityksiin. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta mukana ovat professorit Mikael Fogelholm, Teemu Teeri, Juha Helenius, Jari Valkonen ja Hely Tuorila.

Studia generalia -luentosarjan ohjelmaan
Luennot verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen

Teksti: Saara Pietilä
Kuva: Sanna Schildt