Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Valkolupiinia tankkiin

Valkolupiinit, kuituhamppu, härkäpavut, maissi ja maa-artisokka voivat hyvinkin olla jonain päivänä kotimaisen biopolttoaineen lähteitä, arvioi toisen sukupolven biopolttoaineista 16.5. väitellyt Annukka Pakarinen.

Tutkimuksessaan Evaluation of fresh and preserved herbaceous field crops for biogas and ethanol production Pakarinen vertaili viiden kasvin sopivuutta polttoaineeksi. Tutkimuksen mukaan jokaisella oli puolensa.

Valkolupiini ja härkäpavut olivat erinomaisia metaanin lähteitä, mutta maa-artisokka ja hamppu olivat lupaavimman etanolin tuotantoon. Maissi, joka sopi hyvin molempiin, kasvoi viisikosta parhaiten.

– Todennäköisimmin tulevaisuuden biopolttoaineet valmistetaan jonkin sortin cocktailina, jossa on useita kasveja ja esimerkiksi biojätettä, Pakarinen arvelee.

Kotimainen vaihtoehto

Pakarisen tutkimuksessa selvitettiin myös säilönnän vaikutusta kasvien energiantuotantoon. Erityisen lupaavaksi osoittautui hamppu, jonka metaanin tuotto kasvoi säilytyksen myötä. Sen sijaan härkäpavun metaanianti laski selvästi.

Etanolin tuottamista varten maissin ja hampun polymeerirakenteita pilkottiin entsyymikäsittelyllä , jotka paransivat selvästi kasvien hyötysuhdetta etanolin tuotannossa.

Vaikka kotimaiset kasvit eivät käsittelyn jälkeenkään vedä vielä vertoja sokeriruo’olle tai palmuöljylle uskoo Pakarinen Suomen voivan vielä joskus voivan viljellä polttoaineen omiin autoihinsa.

– Tekniikan pitää toki ensin parantua. Lisäksi tarvitaan lisää kaasuautoja, joissa voidaan hyödyntää metaania.

Monen alan yhteistyö

Pakarisen väitöskirjatutkimuksen takana oli poikkeuksellisen laaja yhteistyö.

Vaikka väitös kuului virallisesti maataloustieteiden laitokselle maatalouden ympäristöteknologian alaan, teki Pakarinen käytännön työnsä kemian ja biokemian osastolla elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella. Tiedot kasvien kasvatuksesta tulivat soveltavan biologian osastolta ja säilömisen taito kotieläintieteistä. Lisäksi osa työstä tehtiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa Hämeenlinnassa.

Teksti: Juha Merimaa
Kuva: Fred Stoddard

Annukka Pakarinen TUHAT-tutkimustietokannassa