Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Professoripooli vie aminohapoille

Kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo uppoutuu apurahan turvin vuodeksi tutkimaan märehtijöiden monimutkaista aminohappotaloutta.

Lypsylehmien aminohappojen saanti voi kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta todellisuudessa asia on monimutkainen. Märehtijöiden monimutkainen aminohappotalous onkin painanut kotieläintieteen professori Aila Vanhataloa yli kymmenen vuotta.

– Aiheesta tehtiin silloin useita tutkimuksia, mutta tuloksia yhteen vetävä meta-analyysi on yhä tekemättä. Tarkoitus on ollut tarttua tutkimuksiin, mutta professorin työn muut velvoitteet ovat pitäneet liian kiireisenä, Vanhatalo kertoo.

Ensi syksynä tilanne on kuitenkin toinen. Vanhatalolle myönnettiin maaliskuussa professoripoolin apuraha, jonka on tarkoitus auttaa pyhittämään kokonainen lukuvuosi pelkälle tutkimukselle. Sen aikana Vanhatalo aikoo viimeinkin paneutua märehtijöiden aminohappomalliin.

Kyse ei myöskään ole pelkästä akateemisesta mielenkiinnosta. Aminohappoja sisältävät valkuaisaineet ovat lypsylehmien rehun kallein osa. Tutkimus auttaa selvittämään, miten ne annetaan lehmille tehokkaimmin.

– Samalla pienenevät myös lehmien typpipäästöt, Vanhatalo huomauttaa.

Kollegojen tuella

Vanhatalon tutkimusvapaan mahdollistaa viime vuonna perustettu Säätiöiden professoripooli.

Seitsemäntoista säätiön yhteisen poolin ajatuksena on myöntää professoreille apurahoja, joiden avulla he voivat vapautua opettamisesta ja hallinnosta lukuvuoden ajaksi.

Aluksi kolmen vuoden määräajaksi perustettu pooli jakoi ensimmäiset 79 apurahaa maalikuussa. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta apurahan saivat Vanhatalon lisäksi myös professorit Pauline Sternberg ja Teemu Teeri.

Apurahan suuruus on 25 000 euroa ja niitä jaettiin yhteensä 2 miljoonan euron edestä. Apurahan lisäksi yliopisto maksaa sitä saavalle professorille 55 prosenttia normaalista palkasta.

Vajaan puolen säästö professorin palkkakuluissa ei riitä kokonaan paikkaamaan professorin työpanosta. Vanhatalo kertoo esimiehen suhtautuneen apurahan haluun silti myönteisesti.

– On myös laitoksen etu, että professoritkin saavat aikaa tutkimukseen, Vanhatalo huomauttaa.

Esimiehen lisäksi tukea tarvittiin myös kollegoilta. Ensi lukuvuonna opetus täytyy järjestää pienemmällä joukolla.

– Tässä oli suureksi avuksi eläkkeelle jäänyt kollegani Matti Näsi, joka lupasi hoitaa opetusta, Vanhatalo kiittelee.

Mutta uskooko hän vapautuvansa kokonaan professorin velvoitteista?

– Totta kai jatkan jo käynnissä olevaa tutkimusta ja väitösten ohjaamista. Niistä yksi käsittelee kuitenkin myös lypsylehmien valkuaislähteitä, eli tutkimukseni ja ohjaustyöni tukevat toisiaan.

Teksi: Juha Merimaa
Kuva: Sanna Schild
t