Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Äidin vai äitien tekemää ruokaa?

Valmisruoka eri muodoissaan on osa länsimaista ruokakulttuuria, mutta yhdelle se on arjen helpottaja, toiselle syyllisyydentuntojen aiheuttaja ja kolmannelle kasa kysymysmerkkejä. Voiko koululaisille syöttää pinaattilettuja, kun niissä on lisäaineita? Lyökö laimin perhettään, jos toisinaan syödään eineksiä? Onko valmisruoka syypää erilaisiin sairauksiin tai kansan pulskistumiseen?

Usein valmisruoasta puhuttaessa ajatellaan einespizzaa, mutta on muistettava, että skaala ulottuu niistä pakastekasviksiin ja kaikkeen siltä väliltä – niin valmiisiin aterioihin kuin kaikkiin aineksiin, joita on jotenkin esikäsitelty ruoanvalmistuksen helpottamiseksi.

- Tällä hetkellä nouseva trendi ovat erilaiset deli-tuotteet, dosentti Velimatti Ollilainen elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo.

Ei pelkkää pihvilihaa

Tutkimusten mukaan ihmiset ovat valmisruoan suhteen huolissaan sen turvallisuudesta, kuten lisäaineiden käytöstä, terveellisyydestä ja ekologisuudesta.

- Tuoteselosteista kuluttaja voi tarkistaa, mitä kaikkea ruoassa on. On muistettava, että monien E-koodien takaa paljastuu aivan tavallisia, luonnosta saatavia aineita, joita ruoasta saadaan muutenkin, Ollilainen sanoo.

Myös laatu mietityttää. Viime vuosina on lehtien palstoilla kauhisteltu muun muassa valmisruokiin käytettyjä ainesosia.

- Esimerkiksi makkaroiden ainesosana yleinen kamara eli sian nahka kuulostaa joidenkin korviin epämääräiseltä. En ymmärrä sen käytön paheksumista: Jos sillä saadaan makkaraan hyvä koostumus ja miellyttävä suutuntuma, miksi sitä ei käytettäisi? Ei kaikkea voida tehdä fileestä. Olisihan todella epäeettistä kasvattaa tuotantoeläimiä ja sitten käyttää niistä vain pihveiksi sopivat osat, Ollilainen pohtii.

Huono omatunto on turhaa

Julkisen keskustelun sävy ei juuri valmisruokia imartele, mutta menekki kaupassa puhuu omaa kieltään. Harva meistä ehtii, osaa tai viitsii valmistaa kaikkea ruokaansa aivan alkutekijöistä. Valmisruokia ostetaan, koska ne ovat nopeita, helppoja ja mukavia käyttää sekä sopivat tuunailtaviksi oman maun mukaan.

- Toki on hienoa, jos vaikkapa perheellä on viikonloppuisin intoa ja aikaa kokkailla kaikki itse, mutta valmisruokien syömisestä ei ole mitään syytä kantaa syyllisyyttä.

Valmisruokien käyttö ei Ollilaisen mukaan tarkoita yksipuolista tai terveydellisesti heikompaa ruokavaliota. Valinnanvaraa on valtavasti, sitä pitää vain muistaa hyödyntää ihan kuin kaikessa ruoanlaitossa. Tietoa ravitsemusasioista tarvitaan yhtä lailla valmisruokahyllyllä kuin muuallakin.

- Lihapiirakka ja limppari silloin tällöin ei haittaa, mutta jos valitsee joka päivä saman lihapiirakan ja limpparin, on selvää että ruokavalio kärsii. Voisi sanoa ettei ole epäterveellisiä ruokia, on vain epäterveellisiä ruokavalioita, Ollilainen painottaa.

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Ari Aalto

Velimatti Ollilainen tarjoili näkökulmia valmisruokaan Tiedekulman Arjen ruokavalinnat -teemaviikon tiedeiskussaan perjantaina 24.2. Tutustu Tiedekulman tulevaan ohjelmaan osoitteessa www.helsinki.fi/tiedekulma