Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Maataloustieteilijät kasvitutkimuksen etujoukoissa

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen maataloustieteiden laitos sai kehuja Suomen Akatemian tilaamassa arvioinnissa kasvibiologian tutkimuksesta Suomessa.

Vielä arviointia tehtäessä itsenäisenä laitoksena toiminut kasvituotannon biologian pääaine mainittiin yhdeksi maan vahvimmista kasvibiologian tutkimusyksiköistä.

Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri on tulokseen tyytyväinen.

– Toki osasimme odottaa tällaista tulosta. Meitä arvioidaan kuitenkin jatkuvasti, Teeri huomauttaa.

Laitoksen tutkimuksen kärkihankkeita ovat vuosina 2005-2009 olleet akatemiaprofessori Jari Valkosen kasvipatologian tutkimusryhmä sekä Teerin vetämä gerberatutkimus, joka kuului professori Tapio Palvan johtamaan kasvien solunsisäisen signaloinnin huippuyksikköön.

Suomalaisen kasvibiologian tutkimuksen taso arvioitiin raportissa laajemminkin hyväksi. Etenkin isommissa yksiköissä tutkimuksen katsottiin olevan maailman huippua.

Kritiikkiä sai kuitenkin alan jakautuminen moneen pieneen yksikköön. Jo Viikin kampuksella kasvibiologian tutkimusryhmiä on myös saman tiedekunnan metsätieteen laitoksella, sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan biotieteiden laitoksella.

Lisäksi kasvibiologiaa tutkitaan Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Maatalouden tutkimuskeskuksessa, Metsäntutkimuslaitoksella ja Valtion tieteellisessä tutkimuskeskuksessa.

Teeri ei täysin niele kritiikkiä.

– Viikissä teemme kaiken aikaa yhteistyötä eri laitosten ja tiedekuntien välillä. Meillä on läheiset välit, yhteisiä tutkimushankkeita sekä tiedekuntien välinen kasvien signaloinnin huippuyksikkö.

Valtakunnallisesta yhteistyöstä Teeri nostaa esimerkiksi kasvibiologian valtakunnallisen tutkijakoulun.

– Tämä on aitoa yhteistyötä, jollaista ei ole monella alalla.

Valitettavasti valtakunnallisen tohtorikoulutuksen rahoitus on viime vuosina ollut niukkaa.

– Tänä vuonna koululla oli varaa vain kahteen aloituspaikkaan. Jos tutkimuksen hajanaisuutta pidetään ongelmana, niin eikö silloin olisi hyvä rahoittaa yhdistäviä hankkeita, Teeri kysyy.

Teksti: Juha Merimaa