Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Katupuututkimus näkyy rakentamissuosituksissa

Viikissä tutkitaan puiden elinoloja katuympäristössä ja kasvua kantavilla kasvualustoilla. Norkkokujan ja Pasteurinkadun koekadut toimivat tutkimuskenttänä monivuotiselle seurantatutkimukselle.

Norkkokujan asukkaat ovat saaneet ihmetellä kesäisin kotikadullaan hääräävien tutkijoiden toimia jo yhdeksän vuoden ajan. Vuonna 2003 aloitettu Viikin kaupunkipuututkimus on Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin rakennusviraston sekä useiden muiden tahojen yhteistyöhanke. Sen avulla pyritään selvittämään, millaisella kantavalla kasvualustalla puut suomalaisissa kaupunkioloissa viihtyvät.

Tutkimuksessa seurataan katupuiden ja niiden elinympäristön vuorovaikutusta erilaisten mittausten avulla. Seurannassa ovat muun muassa maaperän ominaisuudet sekä puun kasvu ja kunto. Mittausten avulla saadaan tietoa myös laajemmin kaupunkiekosysteemistä ja sen vesi- ja hiilikierrosta.

- Pyrimme tulkitsemaan pitkän aikajänteen tuloksia. Sen takia toistamme samat mittaukset samanlaisina vuodesta toiseen, selvittää projektin tutkimusjohtaja, professori Eero Nikinmaa metsätieteiden laitokselta.

Tutkimuksen kenttäkausi kestää lehtien versomisesta aina siihen saakka kun viimeisetkin lehdet putoavat puista. Laitteet tekevät mittauksia harvennetusti myös talvisin.

- Vaikka koekenttämme on julkista aluetta, ovat ongelmat olleet vähäisiä. Alue on rauhallista, ja koelaitteet on teknisesti rakennettu ja asennettu siten, että ne minimoivat ongelmia ja takaavat turvallisuuden, projektitutkija Anu Riikonen kertoo.

Käytännön ratkaisuja ja matemaattisia malleja

Koekatuprojektin päätavoitteena on löytää tapoja kehittää katurakennustekniikkaa niin, että se vastaa myös puiden biologisia vaatimuksia. Tähän asti tutkimuksesta saatu tieto antaa suuntaa kantavien kasvualustojen suunnitteluun. Konkreettisesti tutkimuksen vaikutukset ovat näkyneet muutoksina rakentamissuosituksissa sekä istutuksen jälkeisissä hoito-ohjeissa.

- Kaupunkisuunnittelun kannalta tärkeää on ottaa huomioon, kuinka paljon puille on varattava tilaa. Kaupunkipuut ovat kuin ruukkukasveja, mutta isommassa mittakaavassa, rakennusviraston puuasiantuntija Juha Raisio kuvaa.

Toinen puoli työskentelyä on teoreettinen mallintaminen. Mittaustuloksia yhdistetään tietämykseen puiden elintoiminnoista matemaattisten mallien avulla. Näin yhdeltä kadulta saatuja tietoja voidaan hyödyntää laajemminkin kaupunkipuuston hiilensidonnan ja veden käytön arvioissa.

Kaupunkipuututkimus on osa SMEAR III -asemaa sekä mukana EU:n rahoittamassa BRIDGE-tutkimushankkeessa, jossa kehitetään työkaluja kestävän kaupunkisuunnittelun tarpeisiin.

Teksti ja kuva: Noora Happonen

Lue lisää kaupunkipuuhankkeen verkkosivuilta.