Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Tiedekunta Farmari-messuilla

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa nurmirehun tuotantoon ja miten muutokseen sopeudutaan? Miten palkokasveja voidaan hyödyntää lypsylehmien ruokinnassa? Millainen on resurssitehokas maatila? Tule kuuntelemaan ja kyselemään asiantuntijoilta Farmari-messuilla Porin Kirjurinluodolla 1.-3.7. Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Mervi Seppänen sekä professorit Aila Vanhatalo ja Laura Alakukku pitävät messujen aikana tietoiskuja sekä ovat tavattavissa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan messuosastolla HA 22. Osastolla tapaat myös tiedekunnan opiskelijoita ja kuulet ajankohtaiset kuulumiset opiskeluun, tutkimukseen ja alumnitoimintaan liittyen.

Pe 1.7. Kunnon paikka -lavalla yliopistonlehtori Mervi Seppänen: Nurmet ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan keskilämpötila Suomessa tulee nousemaan. Sen myötä kasvukausi pidentyy ja kuivuusjaksot yleistyvät sekä vastavuoroisesti talvet lyhenevät ja lumipeitteisyys vähenee. Millaisia vaikutuksia muutoksilla on nurmirehun tuotantoon? Miten muutoksien tuomiin haasteisiin voidaan varautua ja sopeutua? Edellytys suomalaisen nurmirehutuotannon sopeutumiselle on menestyvien nurmikasvilajien ja -lajikkeiden jalostus ja hyödyntäminen. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella tutkitaan parhaillaan nurmikasvien sadonmuodostuksen ja talvenkestävyyden yhteyttä.

La 2.7. Kunnon paikka -lavalla professori Aila Vanhatalo: Ilmaista typpeä ilmasta – palkokasvit lypsylehmien ruokinnassa

Puna-apila on Suomessa parhaiten menestyvä nurmipalkokasvi, jonka käyttö säilörehunurmissa on lisääntynyt viime vuosina. Sen etuna ruokinnassa on, että se lisää lehmien säilörehun syöntiä ja maitotuotosta sekä pehmentää maitorasvaa. Se antaa myös joustoa säilörehun korjuuseen. Entä Suomessa menestyvät palkoviljat? Hernettä käytetään lypsylehmien rehuna, mutta miten härkäpapua ja sinilupiinia hyödynnetään ruokinnassa? Maataloustieteiden laitoksella on käynnistynyt hanke, jossa tutkitaan härkäpavun ja sinilupiinin soveltuvuutta lypsylehmien valkuaisrehuksi. Niiden käytöstä lypsylehmien rehuna ei ole tähän asti juurikaan ollut kotimaisia tutkimustuloksia. Palkokasveista on rehukäytön lisäksi muitakin hyötyjä lypsykarjatiloille. Ne monipuolistavat tilan viljelykiertoa ja säästävät typpilannoituskustannuksissa, koska ne sitovat ilmakehän typpeä.

Su 3.7. Energia ja metsälavalla professori Laura Alakukku: Resurssitehokas maatila – kierrätystä, energiansäästöä ja automaatiota

Resurssitehokkuudella pyritään säästämään niukkoja luonnonvaroja ja lisäämään maatalouden tehokkuutta ja tuottavuutta. Millaisilla keinoilla maatilat saadaan resurssitehokkaiksi ja ympäristöystävällisemmiksi? Miten tekniikkaa voi hyödyntää tiloilla tehokkuuden lisäämiseksi? Maataloudessa haetaan muun yhteiskunnan tapaan fossiilista energiaa korvaavia energiamuotoja, joita tulisi käyttää maatiloilla. Esimerkiksi tuotantovaiheessa paljon energiaa kuluttavan mineraalitypen sijasta tulisi suosia biologista typensidontaa tai kierrätettäviä ravinteita. Lisäksi on panostettava energian säästöön ja energiankäytön hyötysuhteen parantamiseen tuotannon eri vaiheissa. Kierrättämällä lantaa ja muita ylitteitä voidaan hyödyntää niihin jäänyttä energiaa ja ravinteita. Tehokkuutta voi lisätä myös nykyaikaisen mittaus-, automaatio- ja säätötekniikan avulla. Ne antavat mahdollisuuden tarkkailla ja säätää tuotannon eri vaiheita ja panosten käyttöä. Erilaisia teknisiä ratkaisuja voi hyödyntää esimerkiksi lannoituksessa, kasvinsuojelussa, kastelussa sekä kotieläintuotannossa.

Tervetuloa Kirjurinluodolle maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan messuosastolle HA 22!

Tutustu Farmari-messuihin.

Lisätietoja: Sanna Schildt, tiedottaja, sanna.schildt(ät)helsinki.fi, Noora Happonen, viestintäharjoittelija, noora.happonen(ät)helsinki.fi, 050 576 2888