Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Itämeri-professori paneutuu kansainvälisten suojelusopimusten kustannustehokkuuteen

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa taloustieteen laitoksella on vuoden alussa Itämeren suojelun ekonomian professorina aloittanut MMT Jussi Lankoski. Viisivuotinen Helsingin kaupungin lahjoitusprofessuuri on ensimmäinen laatuaan.

Jussi Lankoski on maatalous-metsätieteellisentiedekunnan kasvatti. Hän väitteli ympäristöekonomiasta vuonna 2003. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa erikoistutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT), ekonomistina OECD:ssa sekä vanhempana ekonomistina Euroopan kemikaalivirastossa. Ominta tutkimusalaa ovat hänelle aina olleet vesiensuojeluun liittyvät kysymykset. Erityisesti rehevöittävän hajakuormituksen hillitsemisen keinot ovat lähellä hänen sydäntään.

- Sekä Itämeren että sisävesien tutkimus ja suojelu ovat tärkeitä. Esimerkiksi maatalouden ympäristöpolitiikan nykyisiä keinoja voidaan edelleen kehittää ja tehostaa, tai ottaa käyttöön kokonaan uusia ohjauskeinoja. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat kaksi uutta, tutkijalle herkullista ja potentiaalista ohjauskeinoa maatalouden ravinnepäästöjen hallintaan: ympäristöhyötyindeksiin pohjautuva tarjouskilpailu sekä valuma-aluekohtainen ravinnepäästökauppa piste- ja hajakuormittajien kesken. Erityisesti tarjouskilpamallista on maailmalta hyviä kokemuksia, Jussi Lankoski kertoo.

Kustannustehokasta ja reilua

Kansainvälisesti Lankoskea kiinnostavat Itämeren kansainväliset suojelusopimukset sekä se, miten ne voitaisiin saada sitoviksi ja mahdollisimman kustannustehokkaiksi.

- Tällä hetkellä voimassa oleva suositusluonteinen HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma (Baltic Sea Action Plan) on kallis vaihtoehto. On tärkeää selvittää parempia malleja, jotta suojelussa päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin kustannustehokkuuden periaatteita noudattaen. Ravinnepäästöjen leikkauksissa kannattaa panostaa maihin, joissa leikkaukset on helpointa ja halvinta tehdä, kuten esimerkiksi suurten päästöjen maihin Puolaan ja Venäjälle, professori painottaa.

Jotta kaikki Itämeren alueen maat saadaan sitoutumaan päästöjen vähentämiseen, on keskusteltava myös suojelusta saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten epäsymmetriasta. Esimerkiksi Itämeren pintaveden vastapäiväisen kierron vuoksi Puolan päästövähennyksistä hyötyy erityisesti Ruotsi, samoin Suomi.

- Mikäli suojelutoimien kustannukset nykyisellään jaettaisiin asukasluvun mukaan, puolalaisen osuus olisi 96 euroa ja suomalaisen neljä euroa vuodessa – parin kahvikupillisen verran, Lankoski havainnollistaa.

- Samalla kuitenkin kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ovat huolestuneimpia Itämeren tilasta. Vaikka taloustieteen onkin vaikea ottaa yksikäsitteisesti kantaa suojelusopimusten reiluuteen, tulisi tutkijoiden pohtia vaihtoehtoisia tapoja suojelusta saatavien nettohyötyjen jakamiseen.

Monitieteinen Itämeri

Tuoreen professorin aika tulee seuraavien viiden vuoden ajan jakautumaan tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen hankinnan, opinnäytetöiden ohjauksen, opetuksen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvien tehtävien kesken.

- Itämereen liittyvän tutkimuksen esillä pitäminen yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeää, hän painottaa.

Opiskelijoille ja tutkijoille Itämeri tarjoaa aidosti monitieteisen tutkimuskohteen.

- Monien Itämereen liittyvien alojen tutkijoiden kotina Viikin kampus tarjoaa hyvät mahdollisuudet mielekkäälle ja hedelmälliselle yhteistyölle. Lisäksi ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI toimii aktiivisesti monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden lisäämisessä ja edistämisessä alallaan, Lankoski kiittelee.

Lahjoitusprofessuuri on osa Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaa. Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen aloite, jossa kaupungit ovat sitoutuneet Itämeren suojelutyöhön vapaaehtoisin toimin sekä haastaneet muita toimijoita mukaan talkoisiin.

- Odotamme suurella mielenkiinnolla ja innolla rakentavaa yhteistyötä professori Lankosken kanssa. Taloudellisen näkökulman huomioiminen on Itämeren suojelutyön perusedellytyksiä, toteaa ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Lisätiedot: professori Jussi Lankoski jussi.lankoski@helsinki.fi, 050-4156726

Teksti ja kuva: Sanna Schildt