Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Suomen Akatemialta muhkea rahoitus neljälle maataloustieteiden tutkijalle

Yliopistonlehtori Tomas Roslinin hanke Biodiversiteetin väheneminen ja ekosysteemin toiminta muuttuvissa maisemissa sai nelivuotisen rahoituksen, kaikkiaan 678 140 euroa. Yhteensä rahoitusta sai neljä hanketta.

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoittaa uutta tutkimusta yhteensä 31 miljoonalla eurolla. Rahoitusta saa 32 tutkimushanketta ja 27 tutkijatohtorin projektia. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 17 prosenttia yleisistä määrärahahakemuksista. Maataloustieteiden laitoksella peräti neljää tutkimushanketta onnisti.

Yliopistonlehtori Tomas Roslinin hanke Biodiversiteetin väheneminen ja ekosysteemin toiminta muuttuvissa maisemissa sai nelivuotisen rahoituksen, kaikkiaan 678 140 euroa. Hankkeessa tutkitaan biodiversiteetin vähenemistä ja ekosysteemin toimintaa muuttuvissa maisemissa.

Ympäri maailmaa monenlaiset elinympäristöt ovat pirstoutumassa toisistaan yhä eristyneempiin saarekkeisiin. Tämä on johtanut monien lajien harvinaistumiseen ja jopa häviämiseen. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten maisemien muutokset vaikuttavat paitsi eliöyhteisöjen rakenteeseen, myös niiden ekologiaan. Miten muutokset lajimäärässä, ja toisaalta juuri tiettyjen lajien poistuminen vaikuttavat ekosysteemien toimintaan? Kumpi on toiminnan kannalta tärkeämpää: yksittäisten lajien määrä vai toisiaan muistuttavien lajiryhmien moninaisuus? Ja miten ympäristöolot muuntelee näitä yhteyksiä?

- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että toiminnallisesti tärkeät lajit ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille. Tämä on tietysti huolestuttavaa, korostaa Roslin.

Tutkimuksen kohteena ovat lehmälaitumien lantakuoriaiset. Suomessa ja muualla maailmassa lantakuoriaiset vastaavat korvaamattomasta ekosysteemipalvelusta, eli lannan hajottamisesta. Ilman lantakuoriaisia laitumet olisivat yksinkertaisesti paljon ruskeampia kuin nykyään. Viime aikoina suomalaiset lantakuoriaislajit ovat kärsineet voimakkaasti maatalousmaisemien muutoksista. Lähes viidestäkymmenestä lajista yli puolet luokitellaan nykyään uhanalaisiksi tai silmällä pidettäviksi. Roslinin alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa taantunut sontiainen on erityisen tärkeä läjien hajoamisnopeuden säätelijänä.

- Hauskana piirteenä tässä tutkimuksessa on se, että työstä eivät vastaa vain ammattitutkijat, vaan mukaan värvätään myös satoja vapaaehtoisia nuoria maaseudulta. Tutkimuksessa nuoret vievät lantaläjiä erityyppisille laitumille, ja havainnoivat läjien hajoamisnopeutta sekä niiden kovakuoriaissisältöä. Tavoitteena on sekä ainutlaatuisen tieteellisen aineiston kerääminen että nuorten saaminen mukaan ekologiseen selvitystyöhön. Tässä nuoret oppivat tekemällä, Roslin kuvailee. Tuloksena päästään ainutlaatuisessa mittakaavassa arvioimaan lantakuoriaiseliöyhteisöjen rakenteen vaikutusta laidunekosysteemin toimintaan.

Muut rahoitusta saaneet olivat professori Paula Elomaan hanke Gerbera hybridan kukkatyyppien erilaistumista ohjaava säätelyverkosto (1.1.2011 - 31.12.2014, 795 430 €), tutkijatohtori Timo Hytösen hanke Mansikan kasvukierron molekyylitason säätely (1.1.2011 - 31.12.2013, 298 380 €) sekä professori Teemu Teeren kasvien polyketidireduktaasien entsymatiikkaan ja genomiikkaan pureutuva hanke (1.1.2011 - 31.12.2014, 472 670 €).

Lisätietoa rahoitusta saaneista hankkeista löytyy maataloustieteiden laitoksen verkkosivuilta.

Kuva: Pia Vikman-Roslin