Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Uusista palkokasvilajikkeista mahdollisuuksia lähirehun tuotannon lisäämiseen

Vastavalmistuneen piti MMM Sanna-Helena Rantala.Palkokasvit ovat hyvää rehua eläimille ja niiden viljely tekee hyvää maaperälle. Palkokasvien viljelyssä on monia etuja, mutta vain alle prosentti Suomessa kasvatettavasta viljasta on palkokasvilajikkeita. Vain harvat lajikkeet pärjäävät maamme oloissa. Mahdollisuuksia tuotannon lisäämiseen saattaa kuitenkin löytyä uusista eurooppalaisperäisistä lajikkeista, selviää dosentti Fred Stoddardin tutkimuksista.

Maataloustieteiden laitoksella tutkimusta tekevä Stoddard on tutkinut ryhmineen useiden ulkomaisten palkokasvilajikkeiden pärjäämistä ja viljelymahdollisuuksia Suomen oloissa. Stoddard kertoo, että esimerkiksi Saksasta peräisin oleva Haags Blaue-sinilupiinilajike on pärjännyt koeviljelyissä hyvin.

Kyseisessä lajikkeessa on paljon proteiinia ja hyviä rasvoja, mutta vain vähän tärkkelystä, mikä tekee siitä erinomaisen valkuaisrehun lehmille ja lampaille. Se kelpaa hyvin myös ihmisten ravinnoksi.

-Haags Blaue tuottaa hieman heikomman sadon kuin Suomessa yleisimmin viljelty palkokasvi herne, mutta toisaalta se on helppohoitoinen ja kestää äärimmäisen hyvin tauteja, Stoddard kertoo.

Palkokasveissa ainesta soijan korvaajiksi

Suomeen tuodaan ulkomailta vuosittain noin 300 000 tonnia soijaa muun muassa eläinten rehuksi. Stoddardin mukaan soijan tuontia voitaisiin vähentää huomattavasti palkokasvien tuotantoa lisäämällä. Tällöin pystyttäisiin parantamaan suomalaista ruokaomavaraisuutta ja lisäämään lähirehun tuotantoa.

-Jos palkokasvien määrää Suomessa viljellystä viljasta pystyttäisiin nostamaan kymmeneen prosenttiin, niin tällä määrällä voitaisiin korvata noin 50 prosenttia ulkomailta tuodusta soijarouheesta, Stoddard arvioi.

Palkokasvien viljelyn lisäämistä puoltaa Stoddardin mukaan myös niiden ympäristöystävällisyys. Ne sitovat typpeä maaperään, minkä ansiosta lannoitusta voidaan vähentää. Palkokasvien viljely myös parantaa maaperän bakteerikantaa, mikä edistää seuraavan vuoden sadon kasvua ja vähentää kasvitauteja.

Palkokasvien viljelyä tutkitaan parhaillaan myös Euroopan tasolla EU:n puiteohjelmiin kuuluvassa Legume Futures-projektissa. Stoddard toimii projektissa viljelyjärjestelmiä koskevan osaprojektin johtajana.

 

Teksti: Sonja Lindroos

Kuva: Clara Lizarazo