Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Väitöstutkimus maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alkuvaiheista

Humanistisessa tiedekunnassa 15.1.2010 tarkastettava Tero Halosen väitöskirja pohtii maatalous- ja metsätieteiden oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan alkua ja aseman vakiintumista yliopistossa.

Yliopistohistorian näkökulmasta akatemisoituminen nähdään Halosen tutkimuksessa tieteen- tai oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan alkuna yliopistotasoisissa oppilaitoksissa taikka siirtymisenä yliopistoon. Varsinaiseen akatemisoitumisprosessiin kuuluvat näiden lisäksi oppiaineiden aseman vakiintuminen ja hyväksytyiksi tuleminen osana yliopistotoimintaa.

Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessin esivaihe 1700-luvun puolivälissä oli Suomessa hyödyn aikakausi, jolloin maa- ja metsätalouden kysymykset tulivat osaksi Kuninkaallisen Turun Akatemian pappis- ja virkamieskoulutusta. 1800-luvun puolivälissä yhteiskunnan ja talouden kehityksen myötä maa- ja metsätalouden ammattilaiset tarvitsivat lisää teoreettista ammattikoulutusta. Tuolloin Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto oli keskittynyt perinteisten professioiden kouluttamiseen ja teoreettiseen opetukseen.

Alkutaival Mustialasta Metsätaloon

Agronomien ja metsänhoitajien käytännönläheinen koulutus järjestettiin aluksi Mustialan maanviljelysopistossa ja Evon metsäopistossa. 1800-luvun lopulla alkoi keskustelu korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen uudistamisesta, mikä johti 1890-luvulta alkaen korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen sekä -tutkimustoiminnan akatemisoimiseen Aleksanterin-Yliopistossa.

Akatemisoitumista seurasi siirtymävaihe, jonka aikana vuonna 1902 toimintansa aloittaneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston toiminta alkoi vakiintua. Asema oli kuitenkin pitkään väliaikainen suunnitellun maatalouskorkeakoulun vuoksi. Oppiaineiden kehityksen ja maatalouskorkeakouluhankkeen kaatumisen seurauksena maatalous- ja metsätieteet alkoivat vähitellen saada hyväksytyn aseman Helsingin yliopistossa. Vakiintumisen ja tieteellisen statuksen nousun merkki oli vuonna 1924 toimintansa aloittanut maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Ennen toista maailmansotaa varattiin tiedekunnan laitosrakennusten tontit ja koetilat sekä rakennettiin Metsätalo Kaisaniemeen.

Maasta ja puusta pidemmälle

Nyt väitelevä Tero Halonen on kirjoittanut maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alkuvaiheista myös kattavan ja runsaasti kuvitetun historiateoksen Maasta ja puusta pidemmälle, osa 1: Hyödyn aikakaudesta vuoteen 1945. Teosta voi tilata tiedekunnan tiedottajalta sähköpostitse osoitteesta sanna.schildt@helsinki.fi hintaan 40 euroa. Kirjasarjan toinen osa on parhaillaan työn alla.

FM Tero Halosen väitöstilaisuus pidetään Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 15. tammikuuta klo 12 (yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs). Vastaväittäjänä on professori Panu Nykänen Aalto-yliopistosta, ja kustoksena on professori Laura Kolbe. Väitöskirja on luettavissa E-Thesis-palvelussa.

Kuva: Halosen väitöskirjan kannesta, Museoviraston kuva-arkisto