Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Ampiaisesta yökköshietapistiäiseen

Osa Metsiemme pistiäisiä -julisteestaSuomesta tunnetuista noin 21 000 hyönteislajista kolmasosa on pistiäisiä. Osa näistä on kaikille tuttuja, kuten muurahaiset, mehiläiset ja ampiaiset, mutta miltä näyttää kirsikkaetanainen? Entä mitä puuhaavat loissahiaiset, pakkasmittarikihot ja sirppiahmaset?

Metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara valottaa pistiäisten elämää 8.9.2009 julkistettavassa Metsiemme pistiäisiä -vihkosessa ja julisteessa, joissa esitellään 65 eri tavoin kiinnostavaa pistiäislajia ja ryhmää.

Suuri ekologinen merkitys

Koska pistiäiset - nimensä mukaisesti - pystyvät puolustautuessaan pistämään ihmistä, ne voivat monen mielestä olla pelottavia tai kiusallisia.

- Pistiäisillä on kuitenkin aivan keskeisen tärkeitä rooleja luonnon kiertokulun ja tasapainon ylläpitäjinä, Heliövaara kertoo.

- Pistiäiset toimivat esimerkiksi marjojen ja hedelmäpuiden pölyttäjinä. Tämän vuoden mustikkasato on ollut hyvä, koska toukokuussa oli otolliset lentosäät kimalaisille. Lahopuissa elävät lajit taas pitävät omalta osaltaan yllä metsien uusiutumista.

Jotkut pistiäiset ovat tuhohyönteisiä. Mustikoiden lisäksi tänä vuonna on erityisen paljon ruskomäntypistiäisen toukkia, jotka elävät parinkymmenen toukan ryhmissä ja aiheuttavat kasvutappioita syödessään mäntyjen neulasia. Syytä määrien äkillisiin pyrähdyksiin ei tiedetä. Luonnon keino epätasapainon korjaamiseen on - toinen pistiäinen.

- Loispistiäiset hävittävät muiden hyönteisten, kuten mäntypistiäisten, munia, toukkia ja koteloita. Petopistiäiset myös saalistavat ravinnokseen muita hyönteisiä ja muurahaiset pitävät kasvituholaisia kurissa, Heliövaara selittää.

Monimuotoisuus kunniaan

Kari Heliövaara toivoo, että luonnon monimuotoisuudesta olisi tarjolla mahdollisimman paljon tietoa. Erityisesti heikommassa asemassa olevista lajeista pitäisi saada lisää tietoa niiden säilymisen turvaamiseksi. Nisäkkäistä tai kasveista, joita on maailmassa vain murto-osa hyönteislajien määrästä, on julkaistu paljon enemmän kirjoja. Hyönteislajien valtava määrä onkin niiden haaste: asiantuntijat erikoistuvat tiettyyn pieneen sektoriin.

- Tieteellisen tutkimuksen lisäksi olisi tärkeää saattaa tietoa myös suuren yleisön käyttöön, hän kannustaa.

Metsiemme pistiäiset -vihkosen ja samassa sarjassa aiemmin ilmestyneiden metsien eliölajeja kovakuoriaisista lehtokasveihin esittelevien kirjasten hän toivoo lisäävän yleistä kiinnostusta ympäröivään maailmaan.

- Lajien tuntemus on heikentynyt huolestuttavasti ja mitä vähemmän on tietoa, sitä helpompaa on olla piittaamaton luonnosta. Kaikkien kannattaisi lukea biologiaa ja sitä kautta oppia katsomaan ympärilleen, hän pohtii.

Ekosysteemin liiallisen yksinkertaistumisen seuraukset tulevaisuudessa voivat olla katastrofaaliset. Esimerkki tällaisista tuhoista on jo nähty Kiinassa, missä Heliövaara tutkii pistiäislajien mahdollista valjastamista biologisen tuhohyönteistorjunnan työkaluiksi.

- Kiinassa on suuria alueita, joilla kasvaa vain yhtä puulajia suorissa riveissä. Tällaiset metsät ovat hyvin haavoittuvaisia esimerkiksi tuholaisten suhteen, koska tasapainottavia lajeja ei ole. Suomen metsät ovat onneksi hyvin hoidettuja ja hoitotoimet yleensä pienipiirteisiä, luonnon mittakaavaa noudattavia, hän kiittelee.

Metsiemme pistiäisiä -kirjanen on ladattavissa UPM Kymmenen verkkosivuilta julkistamisen jälkeen.

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Metsiemme pistiäisiä -julisteesta