Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Kansainvälisyys ja monitieteisyys tutkimusrahoituksen trendejä

Akatemian pääjohtaja Markku MattilaMaatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitosjohto sai vieraikseen Suomen Akatemian johtoa. Keskustelun aiheina olivat muun muassa tutkimusrahoituksen tulevaisuudennäkymät.

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila kertoi Akatemian tutkimusrahoituksen painotuksista lähitulevaisuudessa Metsätieteiden talolla 27.5.2009 pidetyssä tilaisuudessa.

Yksi tämän hetken tärkeimmistä trendeistä tutkimusrahoitusrintamalla on kansainvälisyyden tukeminen. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan parantaa tutkimuksen laatua entisestään, uskotaan Akatemiassa.

- Tutkimusrahoitus on kasvussa EU:ssa, mikä toivottavasti tarkoittaa lisää EU-tukea myös laadukkaalle suomalaistutkimukselle. Globaalit haasteet vaativat tutkimuksen rahoituksen turvaamista, ja muun muassa energiaan, vesihuoltoon ja elintarvikehuoltoon liittyvät kysymykset ovat tiedekunnan vahvaa aluetta. Akatemialta voi hakea valmistelurahaa kansainvälisten hankkeiden valmisteluun, Mattila muistutti.

Kansainvälisyyden ohella toinen suuri linja on monitieteinen tutkimus. Myös lähialueyhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden kesken kannattaisi Mattilan mukaan vahvistaa edelleen esimerkiksi ilmaston ja Itämeren tutkimuksen saroilla.

- Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkimuksen taso on varsin hyvällä tolalla, mikä näkyy myös Akatemian rahoituksen suhteellisen korkeasta osuudesta. Tiedekunnan mukana olo kolmessa huippuyksikössä on sekin hienoa, samoin pohjoismainen NOVA-yhteistyö, Mattila kiitteli.

Tiedekunnan tutkimuksella tilausta

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan rahoituksen yliopiston ulkopuolisesta osasta Suomen Akatemialta saatiin vuonna 2007 35 prosenttia. Vuosina 2004 - 2008 parhaimmin hankkeensa ovat saaneet läpi soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, soveltavan biologian laitos ja metsäekologian laitos.

- Tutkimuksessamme korostuvat yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen tilaus: esimerkiksi Itämeri-tutkimus, luonnonvarojen ja luontoarvojen tutkimus, bioenergia ja bioraaka-aineet sekä ruoan laatu ja turvallisuus ovat yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä, dekaani Jukka Kola painotti.

Tavoitteena olisi kuitenkin saada enemmän myös Akatemian rahoitusta ja virkoja sellaisillekin tiedekunnan tutkimuksen osa-alueille, joiden kohdalla viime aikojen hakumenestys ei ole ollut kovin hyvää. Pienten laitosten kohdalla rahoitushakemusten teko saattaa toisinaan olla haasteellista, sillä hakemuksen laatiminen vaatii runsaasti resursseja.

- Uusilla, suuremmilla laitoksilla tällainen yhteistyö on tulevaisuudessa sujuvaa, ja hauissa pärjänneiden kokemuksista ja edellisten hankkeiden saamasta palautteesta voi oppia paljon.

Teksti ja kuva: Tiedekunnan viestintä