Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Yliopistouudistus rummuttaa johtajuuden merkitystä

Rehtori Thomas Wilhelmssonin yliopistouudistusta koskeva kuulemis- ja keskustelutilaisuus järjestettiin 2.10.2008 Viikin kampuksella. Rehtorin lisäksi uudistuksen nykytilanteesta oli kertomassa professori Hannu Saloniemi. Puheenjohtajana toimi dekaani Jari Niemelä.

Uusi yliopistolaki astuu voimaan 1.1.2010. Hallituksen asettama aikataulu on kiireinen, mutta juuri nyt on mahdollisuus vaikuttaa. Moni uudistuksen yksityiskohta on lyömättä lukkoon.

Uudistuksen myötä yliopiston autonomia kasvaa. Yliopistosta tulee oma oikeushenkilönsä, jolla on nykyistä enemmän oikeuksia ja velvollisuuksia. Laajenevan autonomian myötä rekrytointi tulee joustavammaksi ja johtajuuden merkitys korostuu.

– Olemme Euroopan parhaisiin lukeutuva yliopisto. Moni asia tehdään jo nyt oikein. Uudistusta toteutettaessa hyviä asioita ei pilata, Wilhelmsson painotti.

– Tuleva autonomia takaa sen, että mahdolliset virheet voidaan helposti korjata, Saloniemi täydensi.

Irti valtion budjettikehyksestä

Yliopisto tulee erkanemaan valtion budjettikehityksestä, mutta julkisen rahoituksen väheneminen ei ole näköpiirissä. Muutos tuo taloudellista vastuuta, mutta samalla byrokratia vähenee.

– Ennen valtiokonttori hoiti laskujen maksun. Meidän piti vain huolehtia, että pysymme vuotuisessa kokonaisbudjetissa. Nyt taloudellista tilannetta on seurattava tarkemmin. Joka kuukausi tilillämme pitää olla riittävästi rahaa palkanmaksuun, Wilhelmsson sanoi.

Hallituksen rooli korostuu uudistuneessa yliopistossa

Rehtori korosti, että yliopiston pitää itse saada valita hallituksensa. Se on keskeistä yliopiston autonomian kannalta: muu olisi perustuslain vastaista. Lakiehdotuksen mukaan puheenjohtaja ja puolet yliopiston hallituksen jäsenistä ovat ulkopuolisia. Toisen puolen kollegio valitsee perinteisen kolmikannan mukaan. Ulkopuolisten jäsenten ei tarvitse olla liike-elämän edustajia.

– Hallitukseen voidaan valita esimerkiksi kansainvälisiä huippututkijoita, toisten yliopistojen edustajia tai kulttuuriväkeä, kunhan he eivät ole työsuhteessa Helsingin yliopistoon, Wilhelmsson sanoi.

Näillä näkymin hallitus valitsee myös rehtorin. Wilhelmssonin mukaan tämä järjestely lisää valintaprosessin ammattimaisuutta.

– Yli 500 miljoonan euron budjetilla operoivan organisaation johtaja tulisi valita nykyistä systemaattisemmin.   

Lakiehdotuksen mukaan kollegiossa olisi jäseniä enintään viisikymmentä. Suurempi kollegio ei olisi riittävän päätöskykyinen toimielin.

Tiedekuntien ja laitosten tulevaisuus
 
Saloniemi kertoi, että laissa ei määritellä yliopiston hallintojärjestelmää eikä -rakennetta. Laissa ei säädetä myöskään dekaanien valinnasta tai laitosten johtamisesta.

Tiedekunnat säilyvät toistaiseksi ennallaan, mutta laitosten määrä tulee vähenemään.
- Taloudellisia vastuuyksiköitä tulee olemaan noin 40. Luku pitää sisällään laitokset, erillislaitokset ja laitoksettomat tiedekunnat, Saloniemi sanoi.

Uusien yksiköiden pitää olla taloudenpidon kannalta riittävän suuria. Laitosjohtajat vastaavat oman laitoksena budjetista.

- Laitosjohtajat tulevat olemaan päätoimisia johtajia, joilla on myös entistä enemmän päätösvaltaa. Heitä tuetaan johtajakoulutuksella, Saloniemi pohdiskeli.

– Lakiehdotus sisältää paljon mahdollisuuksia. Yliopiston ydintoimintoja tullaan vahvistamaan siten, että opetushenkilöstö ja tutkijat saavat enemmän aikaa ja rahaa perustehtäviensä hoitamiseen, Saloniemi lupaili.

Teksti: Meri Siljama ja Kirsikka Mattila
Kuva: Meri Siljama