Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Mitä suomalaiset syövät huomenna?


Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan, mutta paino nousee. Voin ja rasvaisen maidon käyttö on vähentynyt, mutta tilalle ovat tulleet alkoholi, energiajuomat ja makeiset. Emme saa tarpeeksi D-vitamiinia, foolihappoja tai kuituja, kertoivat MTT:n tutkijat Viikissä järjestetyssä toimittajaseminaarissa tiistaina 16.9.


– Huomisen ruokalautaselle kuuluvat myös ylipainoa ja terveysriskejä ehkäisevät elintarvikkeet. Ehkä syömme vielä ruokaa, joka vähentää esimerkiksi muistisairauksia, professori Raija Tahvonen pohtii.


Ruokatottumustemme ympäristövaikutukset

Arvostamme kotimaista ruokaa, mutta emme ole valmiita maksamaan siitä ylimääräistä. Lihansyöntimme on kaksinkertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana ja perunan kulutus romahtanut viimeisen 60 vuoden aikana. Eläinperäiset tuotteet kuormittavat ympäristöä selvästi enemmän kuin kasvisperäiset tuotteet. Syömisen osuus kokonaiskulutuksemme ympäristövaikutuksista on peräti kolmannes ja ilmastotaakastamme se vie neljänneksen.

Hyvien aterioiden arvostus on lisääntynyt, mutta niin myös roskikseen päätyvän ruuan määrä.

– Jos kuluttaja vaihtaa naudanlihan sian- tai siipikarjanlihaan, hän säästää ilmastoa lähes sen, mikä syntyy lennosta Kanarian saarille, vertailee vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Ruuantuotannon on oltava myös vesistöystävällistä. Maataloudessa tapahtuu rakennemuutoksia, jolloin tilojen yksikkökoko kasvaa ja tuotannosta luopuvat tilat siirtyvät kasvintuotantoon. Hyväkuntoinen pelto tuottaa satoa vähemmillä lannoitepanoksilla ja eroosioriskikin on pienempi. Professori Eila Turtolan mielestä vesistöystävällinen ruuantuotanto perustuu maaperän hyvinvointiin.

– Viljelijät, joiden taloudellinen tila on hyvä ja jotka ovat henkisesti tyytyväisempiä ottavat myös enemmän ympäristövastuuta, tiivistää erikoistutkija Pasi Rikkonen.

Pysyvä ruuan hinnan nousu on monen asian summa

Maailman viljantuotanto ei ole pystynyt kattamaan kulutusta, ja bioenergiaohjelmat sekä muu maankäyttö vievät tilaa viljan viljelyltä. Öljyn ja rahtikustannusten kallistuminen ovat nostaneet kustannuksia.

– Myös väestönkasvu sekä Aasian elintason nousu ja lihankulutuksen lisääntyminen näkyvät hinnoissa, joiden suuret vaihtelut maailmanmarkkinoilla ovat tulleet jäädäkseen. Markkina- ja hintariskien kasvaessa niiden hallintaan onkin panostettava nykyistä selvästi enemmän, professori Jyrki Niemi kertoo.

Niemen mielestä suomalaisen elintarviketalouden tuottavuutta on edelleen nostettava, mutta tämä ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan uusia lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja kokonaan uudentyyppisten palveluratkaisujen kehittämistä. Yhteiskunnan, poliittisten päättäjien, tutkimuslaitosten sekä yritysten välinen yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat keskeisessä roolissa.

 

Seminaarin esitykset löytyvät täältä.

 

Teksti muokattu MTT:n tiedotteesta.
Pipsa Salolammi