Tiedekunnan uutiset Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

OECD: Suomi on poikkihallinnollisen maaseutupolitiikan edelläkävijä

OECDOECD:n Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnan mukaan Suomessa on kehitetty ainutlaatuinen tapa tehdä maaseutupolitiikkaa. Vahvuutena on poikkihallinnollinen työtapa, jota Suomi on toteuttanut yhtenä maailman ensimmäisistä maista.

”Pelkällä maatalouspolitiikalla ei vastata maaseutupolitiikan haasteisiin”, toteaa Nicola Crosta OECD:stä, toinen raportin koostajista. Crostan mielestä Suomessa on oltu esimerkillisiä uudenlaisen maaseutupoliittisen ajattelun eteenpäinviemisessä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä saattaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tahoja, jotka toimivat maaseutuasioiden parissa.

Suomen maaseutualueiden suurten keskinäisten erojen huomioiminen politiikassa on tärkeää. Kaupunkien läheisellä maaseudulla menee taloudellisesti loistavasti, jopa paremmin kuin kaupungeissa, sillä hyvätuloiset haluavat muuttaa asumaan väljästi. Harvaan asutulla maaseudulla sen sijaan on ongelmallisempaa. Poliittiset päättäjät onkin saatu poikkihallinnollisen työn avulla tietoisiksi erityyppisten maaseutualueiden tarpeista.
OECD esittää useita suosituksia maaseutupolitiikan hallinnan kehittämiseksi: Paikallisten toimintaryhmien roolia tulee vahvistaa ja niiden vuorovaikutusta kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa kasvattaa.

Koulutus ja kilpailukyky kehittävät maaseutua
Suomen maaseudun hyvinvoinnin avainkysymyksiä tulevaisuudessa ovat julkisten palvelujen tasapuolisuuden ja tehokkuuden lisääminen, ei-maatilasidonnaisten maaseutuyritysten kilpailukyvyn turvaaminen sekä maaseudun liiketoimintaympäristön parantaminen.
Kilpailukyvyn turvaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyy koulutus, jossa Suomella on hyvä maine. ”Ihan mielenkiinnosta vertasin PISA -tutkimusta nyt tehtyyn tutkimukseen ja kävi ilmi, että jokaisella Suomen maaseudun koululaisella on paremmat oppimistulokset kuin muissa OEDC:n jäsenmaissa kaupungeissa keskimäärin”, kertoo Jose-Antonio Ardavin OECD:stä hämmästelleensä.

Yliopistojen yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tärkeä rooli
Korkeakoulujen ja yliopistojen roolin Ardavin näkee myös tärkeänä maaseudun kehittämisessä. Opiskelijoiden osallistumista erilaisiin kehittämisprojekteihin hän pitää hyvänä mahdollisuutena niin yliopistoille kuin maaseudun kehittymisenkin kannalta. Hänen mielestään nuorten muuttoa maalta opiskelemaan ei pidä pysäyttää, mutta heille pitäisi tarjota mahdollisuus tulla osaamisensa kanssa takaisin ja voida käyttää sitä kotiseudun hyväksi.

OEDC:n edustajat kävivät viime vuonna Suomessa tapaamassa maaseutupolitiikan kansallisen tason toimijoita sekä kenttävierailulla Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Crosta ja Ardavin esittelivät maatutkintaa 17.4. yliopistolla maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän järjestämässä tilaisuudessa.

Lisätietoa maatutkinnasta: www.maaseutupolitiikka.fi    

Anne Rauhamäki