Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Tiedekunnan kanslia

PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a)
00014 Helsingin yliopisto
Opintoasiat: 02941 50066
Yleishallinto: 02941 50057
ml-neuvonta(at)helsinki.fi
ml-hallinto(at)helsinki.fi

Avoinna ma–pe klo 10–15 tai sopimuksen mukaan.

Tiedekunnan kanslia on suljettu 16.–22.10. ja avautuu uusissa tiloissa Physicumin 2. kerroksessa (Gustaf Hällströmin katu 2A) 23.10.2014.

Todistuspyyntöjen vastaanotto 16.–17.10. Kumpulan kartanossa (Jyrängöntie 2) ja 20.10. Physicumin ala-aulassa.

Yhteystiedot »

Kuva: HY

Dosentin arvon myöntäminen

Dosentin arvon myöntäminen

Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito.

Dosentilta edellytetään yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviä hoitavilta vaadittua kielitaitoa. Dosentin arvoa varten on osoitettava opetuskielen (suomen tai ruotsin) hallinta sekä lisäksi suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Dosentin arvoon vaadittavasta kielitaidosta voidaan yliopiston johtosäännön 52 §:ssä määrätyissä tapauksissa myöntää erivapaus ilman erillistä hakemusta.

Yliopiston johtosäännön 84 §:n mukaan dosentin arvon myöntää kansleri.

Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta.Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. (Johtosääntö
84 §)

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille.

Dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot ja hyvä opetustaito

Dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta edellyttää dosentin arvoa hakevalta, että hänellä on hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja siten, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat toista hyvää väitöskirjaa.

Lisäksi tiedekunta viittaa yliopiston kanslerin kirjeessä 16.12.2003 esittämään: ”Kun tohtorin tutkinto näyttää muodostuvan tutkijankoulutuksen päätepisteeksi ja samalla itsenäisen tutkijan uran alkupisteeksi, niin voitaneen edellyttää, että seuraava askel urakehityksessä eli dosentuuri vaatisi jo näyttöjä oman tutkimuslinjan luomisesta ja tässä mielessä itsenäisyydestä. Julkaisuluettelon pituus ei aina tätä osoita, vallankin jos väitöskirjatyön-ohjaaja on jatkuvasti mukana oppilaansa kaikissa töissä.”

Tiedekunta edellyttää, että dosentin arvoa hakevan ansioita tutkittaessa kiinnitetään riittävästi huomiota

  • hakijan tieteelliseen julkaisutuotantoon kansainvälisissä, asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa,
  • hakijan omaan osuuteen keskeisimmissä julkaisuissaan,
  • hakijan näyttöön itsenäisen tutkijanuran luomisesta (esim. omaan tutkimukseen saatuun rahoitukseen),
  • hakijan osallistumiseen opinnäytetöiden ja tieteellisen tutkimustyön ohjaukseen, ja
  • hakijan aktiiviseen osallistumiseen alansa kansainväliseen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin.

Tiedekunta edellyttää asiantuntijoiden ilmoittavan lausunnossaan mahdollisimman yksiselitteisesti sen, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset. Tästä johtuen asiantuntijan on lausunnossaan riittävän perusteellisesti analysoitava hakijan tieteellistä tuotantoa.

Dosentilta vaadittava hyvä opetustaito

Dosentilta vaadittavaa hyvää opetustaitoa tarkistettaessa otetaan huomioon dosentin arvon erityisasema. Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen erikseen sovittavalla tavalla, mutta arvoon ei liity opetusvelvollisuutta.

Kanslerin ohjeiden mukaisesti dosentiksi hakevalta yleensä aina edellytetään opetusnäytteen antamista. Opetusnäytteen pituus on noin 25 minuuttia. Sen aiheen tulee olla sellainen kuin sen kuulijoina olisivat asianomaisen alan opiskelijat ja se voisi sisältyä johonkin asianomaisen alan opetukseen kuuluvaan luentosarjaan. Opetusnäytteen antaja voi käyttää apunaan muistiinpanoja.

Opetusnäytteen arvioinnin tukena käytetään tiedekunnan hyväksymää tasoluokittelua, jossa kiinnitetään huomiota opetustilanteen ja oppiaineksen jäsentämiseen, tieteelliseen taustaan sekä hakijan vuorovaikutustaitoihin ja opetusvälineiden ja materiaalien käyttämiseen. Opetusnäytteestä annetaan arvosana (hylätty – tyydyttävä – hyvä – erinomainen).

Dosentiksi hakeminen sijoittuu akateemisessa urassa usein vaiheeseen, jossa opetuskokemus tai saatu pedagoginen koulutus on vähäisempää kuin esimerkiksi yliopistonlehtorin tehtävän hakijoilla. Täten dosentiksi hakevan opetustaidon kokonaisarvioinnissa hyvän opetusnäytteen osuus usein korostuu.

Opetustaidon arvioinnissa käsitellään erikseen hakijan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja muita opetustoimessa saavutettuja ansioita sekä hakijan antamaa opetusnäytettä ja sitä seurannutta opetustaitotoimikunnan kanssa käytyä keskustelua. Täten hakija saa aina selvityksen sekä arvioinnissa esille tulleista vahvuuksistaan että niistä opetustaidon osa-alueista, joissa hänen ansionsa näyttävät vielä toistaiseksi vähäisemmiltä.

Opetustaidosta annettavassa kokonaisarviossa ilmoitetaan yhteenvetona, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämisen edellytyksen, onko hänellä hyvä opetustaito.

Dosentin arvon saaneen hakiessa opetus- ja tutkimustehtävään hänen opetustaitonsa arvioidaan erikseen tehtävän kelpoisuusvaatimuksia tarkastellen. Tässä arvioinnissa voidaan hakijan opetustaito professoriksi tai yliopistonlehtoriksi todeta riittämättömäksi.

Dosenttihakemuksen käsittelystä

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on tavoiteohjelmassaan määritellyt profiloituvansa monipuoliseen, kansainvälisesti arvostettuun huippututkimukseen ja tutkimukseen pohjautuvaan korkeatasoiseen opetustoimintaan. Tiedekunnan toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset annetaan dosentiksi hakevien tietoon. Tiedekunta toivoo, että dosentin arvoa hakeva neuvottelee ennen hakemuksensa jättämistä asiasta asianomaista tieteenalaa edustavan laitoksen johtajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Muiden dosentin arvon hakemiseen liittyvien asioiden (dosentuurin ala, tieteelliset ansiot) lisäksi tässä yhteydessä tarkastellaan alustavasti myös hakijan opetusansioita. Jos hakijan opetusansiot näyttävät riittämättömiltä, voidaan hänet jo tässä yhteydessä ohjata hakemaan ohjeita tiedekunnan opetuksen tukiyksiköstä.

Neuvottelussa tarkistetaan laitoksen mielipide hakijan hakeman dosentuurin alasta. Mikäli haetun dosentuurin ala on uusi (alalla ei ennestään ole yhtään dosenttia tiedekunnassa), on laitoksen toimitettava tiedekunnalle nimikettä koskeva selvitys ja sen käyttöä koskeva perustelu.

Hakijan kanssa käydyn neuvottelun myötä laitos voi valmistautua tekemään tiedekunnalle esityksensä hakijan ansiot arvioivista asiantuntijoista.

Dosentin arvoa koskevan hakijan tieteellisen pätevyyden ja opetustaidon arviointiin ryhdytään samanaikaisesti. Menettelyllä varmistetaan, että tiedekunnan edustajien mielestä hakijan ansiot näyttävät kaikilta osin sillä tavoin riittäviltä, että arviointiin voidaan ryhtyä.

Hakemus osoitetaan matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle ja lähetetään osoitteella:

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

tai sähköpostitse (pdf-muodossa oleva liitetiedosto, jossa skannattu allekirjoitus) osoitteeseen sci-office(at)helsinki.fi.

Hakemukseen liitetään ansioluettelo, akateemisen bibliografiakäytännön mukaisesti laadittu luettelo hakijan julkaisuista ja muista tutkimustöistä sekä selostus hakijan opetusansioista. Tiedekunta toivoo, että hakijat laativat hakemuksensa liitteeksi tiedekunnan 8.11.2007 hyväksymän ohjeen mukaisen yliopistoportfolion, jonka liitteisiin edellä luetellut asiakirjat sisältyvät. Opetustaidon arviointia varten hakijaa pyydetään hakemusta jättäessään esittämään myös opetusnäytteensä (koeluentonsa) aihe.

Hakijaa pyydetään lisäksi toimittamaan n. 200-300 sanan kuvaus taustastaan ja tutkimus- ja opetusaloistaan sekä valokuva tiedotuksessa käytettäväksi.

Dosentilta edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavista todistuksista on liitettävä jäljennökset hakemukseen. Vaadittava kielitaito sisältyy yleensä hakijan opintoihin ja siitä on maininta tutkintotodistuksessa. Kielitaito voidaan myös osoittaa virallisilla kielitutkinnoilla.

Ulkomaalaisilla hakijoilla tulee lisäksi olla kahden henkilön oikeaksi todistamat jäljennökset passista ja tohtorin tutkinnosta annetusta todistuksesta.

Hakijan ei tarvitse toimittaa julkaisujaan tiedekunnan kansliaan, vaan hän voi halutessaan toimittaa ne suoraan tiedekuntaneuvoston valitsemille asiantuntijoille. Julkaisut voidaan yleensä toimittaa asiantuntijoille sähköisessä muodossa.

Tiedekunnan dekaani vahvistaa dosentiksi hakevan opetustaidon arvioivan opetustaitotoimikunnan kokoonpanon. Laitos järjestää koeluentotilaisuuden, joka on julkinen. Laitos tiedottaa tilaisuudesta siten, että kaikki halukkaat voivat siihen osallistua.

Dosentin arvon myöntämistä koskevaa asiaa käsitellään tiedekuntaneuvostossa tavallisesti kaksi kertaa.

Ensimmäisellä kerralla hakemus tuodaan tiedoksi ja valitaan asiantuntijat. Asiantuntijoita ei valita matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan omasta piiristä. Asiantuntijalla on oltava vähintään dosentin pätevyys.

Asiantuntijanlausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunnon saatuaan tiedekuntaneuvosto asian toisella käsittelykerralla ratkaisee, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset ja esitetäänkö kanslerille dosentin arvon myöntämistä.

ohje pdf-muodossa