"Arkijärkeen ei kannata aina luottaa todennäköisyyksien ollessa kyseessä"

Tilastotiedettä voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä matemaattis-luonnontieteellisessä että valtiotieteellisessä tiedekunnassa. 

Opiskelijat Tara Junes ja Ville Parkkinen kertovat, miten he päätyivät alalle, ja mitä tilastotiede on heidän näkökulmistaan.

Ville Parkkinen, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Pääaineena tilastotiede, sivuaineina matematiikka ja tietojenkäsittelytiede

Tara Junes, valtiotieteellinen tiedekunta
Pääaineena tilastotiede, sivuaineina matematiikka, taloustiede ja germaaninen filologia

Miten päädyit opiskelemaan tilastotiedettä?

Ville: Selailin abivuonna matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tarjontaa ja päädyin ilman kovin syvällistä harkintaa valitsemaan tilastotieteen. Perusteluni oli, että se vaikutti matematiikkaa käytännönläheisemmältä, mutta fysiikkaa teoreettisemmalta. Tarkoituksenani oli vain päästä opiskelemaan jotain puoleksi vuodeksi ennen varusmiespalvelusta.

Jäin tilastotieteeseen koukkuun huomattuani sen merkityksen ympäröivän maailman ymmärtämisen kannalta. "Tilastotiede" saattaa olla jossain määrin harhaanjohtava nimi alalle, sillä kysehän ei ole siitä, mistä virallisesta tilastosta mikäkin "tieto" löytyy, vaan siitä, mitä ja miten jotain voidaan tietää ja mitä kannattaa uskoa. Varsin oleellisia kysymyksiä tietoyhteiskunnassa!

Tara: Aloitin opintoni humanistisessa tiedekunnassa pääaineenani saksa. Opiskelu sujui kohtuullisella menestyksellä, mutta ymmärsin pian, ettei minusta olisi saksan kielen ammattilaiseksi. Päädyin opettajani vinkistä taloustieteiden perusteita käsittelevälle kurssille. Taloustiede alkoi kiinnostaa, ja suoritin siitä perusopintojen kokonaisuuden.

Koska taloustieteen opiskelijoille suositeltiin sivuaineeksi tilastotieteen kursseja, päätin minäkin mennä tilastotieteen johdantokurssille. Innostuin kovasti tilastotieteestä, sillä huomasin sen yhdistävän mukavalla tavalla matematiikan ja yhteiskuntatieteen. Pyrin tilastotieteen pääaineopiskelijaksi sekä matemaattis-luonnontieteelliseen että valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja tulin valituksi valtsikan opiskelijaksi. Vaikka lukiossa suoritin vain lyhyen matematiikan, ovat pakolliset sivuaineopinnot yliopiston matematiikasta sujuneet todella hyvin.

Tilastotiedettä voi opiskella sekä matemaattis-luonnontieteellisessä että valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Millä tavalla tilastotiede on mielestäsi erilaista näissä kahdessa tiedekunnassa?

Ville: Eroa ei opiskelijan kannalta pitäisi tällä hetkellä olla ollenkaan. Tietysti monen mielikuva on että valtsikassa tehdään jotain yhteiskunnallisempaa ja matlussa jotain muuta. Opiskelijat ehkä jossain määrin näin jakautuvatkin, mutta linjaus on tällä hetkellä se, että molempien tiedekuntien opiskelijat voivat erikoistua kaikille tilastotieteen linjoille. Molempien tiedekuntien opiskelijat istuvat rinnan samoilla pakollisilla kursseilla.

Kerro joku sinua kiinnostanut esimerkki tilastotieteellisestä aiheesta.

Ville: Ensimmäisellä todennäköisyyslaskennan kurssilla kohtasin tehtävän, jossa tuli laskea kahdessa tilanteessa todennäköisyys sille, että jollain tietyllä henkilöllä on poikalapsi. Toisaalta tilanteessa, jossa tiedetään, että hänen kahdesta lapsestaan (ainakin) toinen on tyttö, ja toisaalta tilanteessa, jossa tiedetään että hänen kahdesta lapsestaan vanhempi on tyttö. Nämä kaksi todennäköisyyttähän eivät ole samat. Tämä ja monet muut esimerkit saivat huomaamaan miten ns. arkijärkeen ei kannata aina luottaa todennäköisyyksien ollessa kyseessä.

Tara: Tilastotieteen opinnoissa kiinnostavia kursseja ja aihepiirejä on paljon. Olen itse ollut aina kiinnostunut empiirisestä tutkimuksesta, jossa aineiston avulla pyritään löytämään jokin uusi ilmiö tai selittämään jotain tunnettua ilmiötä. Esimerkkejä minua kiinnostaneista kursseista ovat monimuuttujamenetelmät ja lineaaristen mallien sovellukset.

Mihin olet suuntautunut tilastotieteessä?

Ville: Mielenkiintoni on lähinnä laskennallisessa ja bayesiläisessä tilastotieteessä. Olen valmistumassa tilastollisen koneoppimisen linjalta ja gradussani tutkin DNA-sekvenssien klusterointia. Se on menetelmä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi analysoitaessa bakteerinäytteitä.

Tara: Olen suorittanut lähinnä yhteiskuntatilastotieteen kursseja, joilla käsitellään mm. otantaa, regressioanalyysiä, pienalue-estimointia ja surveymetodiikkaa. Gradussani tutkin paneeliaineiston attrition eli kulumisen vaikutusta köyhyysindikaattoreihin tai ehkä oikeammin Laekenin indikaattoreihin.

Onko sinulla alaasi liittyvää työkokemusta?

Ville: Olen auttanut muutamaa humanistisempien alojen graduntekijää tilastollisiin menetelmiin liittyen sekä tehnyt erään projektin keskusrikospoliisin rikostekniselle laboratoriolle. Moni tilastotieteen opiskelija tekee opiskelujensa ohessa paljon enemmänkin alaan liittyviä töitä, mutta itse olen pyrkinyt ennemmin valmistumaan nopeasti.

Tara: Olen ollut useilla kursseilla harjoitusten ohjaajana, työskennellyt tutkimusavustajana, luennoinut koesuunnittelusta kasvintuotantotieteilijöille ja ohjannut bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan graduntekijöitä tilastotieteeseen liittyvissä ongelmissa. Työharjoittelussa olin kesällä 2011 Tilastokeskuksessa, jossa teen parhaillaan graduani määräaikaisessa virassa.

Millaisia työelämän suunnitelmia sinulla on?

Ville: Taidan opiskella vielä vähän lisää ennen töihin lähtemistä. Eräs professorimme siteerasi joskus uransa periaatteena Katto-Kassista: "Hauskaa pitää olla, muuten minä en ala mitään". Tuon aion pitää mielessä itsekin.

Tara: Valmistuminen valtiotieteilijäksi saattaa jollain tapaa ohjata työelämääni, sillä todennäköinen työpaikkanani on jokin valtion instituutiota, kuten Tilastokeskus, Kela, tai Eläketurvakeskus. Kiinnostavimmat työtehtävät liittyisivät mahdollisesti tilastollisten menetelmien kehittämiseen tai parempaan hyödyntämiseen.

Keksitkö jonkun tilastotieteeseen liittyvän vitsin?

Ville: Tämä ei oikeastaan ole valitettavasti vitsi, mutta eräs yhdysvaltalainen senaattori informoi vuonna 1999 kollegojaan: "Tilastojen mukaan teiniraskaudet vähenevät merkittävästi 25 ikävuoden jälkeen".

Haluatko sanoa vielä jotain muuta?

Tara: Lähes päivittäin sanomalehteä lukiessani tai televisiota katsellessani törmään tutkimuksiin, joiden tuloksia analysoidaan tilastollisilla menetelmillä. Opiskelujeni ansiosta osaan suhtautua julkaistuihin tutkimustuloksiin tarpeen vaatiessa kriittisestikin. Alan opiskelua harkitsevien tulisi tietää, ettei tilastotiede ei ole tilastojen opiskelua vaan pikemminkin tiedon keruuta, käsittelyä ja tulosten tulkitsemista.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoissa tilastotieteeseen voi tulla valituksi nyt myös pelkän ylioppilaskirjoitusmenestyksen perusteella. Katso tarkempia tietoja suoravalinnasta täältä (kohta Tilastotieteen valinta).

Teksti ja Villen kuva: Anu Korhonen

Taran kuva Taran kotialbumista