Farmasiassa tehdään koeputkitutkintoa

Vaikka Lasse Karhun äiti pyörittää apteekkia, ei farmasian opiskelu ollut 21-vuotiaalle nuorelle mitenkään itsestään selvä valinta.

– Ensin ajattelin seurata veljien jälkiä Teknilliseen korkeakouluun. Sitten satuin pariksi viikoksi töihin apteekkiin, ja huomasin miten mielenkiintoista työ on. Niin sitten hain tänne. Päätös ei ole kaduttanut.

– Täällä pääsee tekemään töitä saman kemian ja fysiikan pohjalta jotka kiinnostivat jo lukiossa. On oikeasti mielenkiintoista kun opittuja tietoja pääsee kokeilemaan käytännön laboratoriotyössä, Karhu kertoo.

Farmasian tiedekunta, jonne otetaan alle 200 opiskelijaa vuodessa, on yliopiston pienimpiä. Se myös valmentaa tiettyyn ammattiin, mikä näkyy opintojen suunnitelmallisuudessa.

– Varsinaista akateemista vapautta meillä on niukasti. Kurssit käydään tiukasti vuosittain ja tietyssä järjestyksessä.

Syynä tähän ovat farmasian opintoihin kuuluvat työharjoittelujaksot, joita ennen määrätyt kurssit pitää olla suoritettu.

– Osa kursseista on tietysti luentoja, joilla läsnäolo on vapaaehtoista. Niissäkin täytyy silti pysyä perässä, tai muuten voi tulla laboratoriossa hankalaa, jos ei muista, mites näitä peräpuikkoja nyt tehtiinkään?

Tiukan kurssimuodon takia suurin osa farmasian opiskelijoista valmistuu kolmessa tai viidessä vuodessa koulutuslinjasta riippuen.

Ja valmistumisen jälkeen sitten tietenkin apteekkiin?

– Niinhän sitä tietysti aina oletetaan, mutta kyllä farmasian tutkinnolla voi työllistyä muuallekin, Karhu vastaa.

– Lääkealalta löytyy töitä myös viranomaispuolelta, teollisuudesta ja lääketutkimuksen parista. Ainakin itse pidän kaikki ovet avoinna.

Mitä Lasselle kuuluu pari vuotta haastattelun jälkeen?

"Olen tällä hetkellä 5. vuoden opiskelija, aloitan 6. vuoden syksyllä.

Opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaan tiedekunnan suosittelemaa järjestystä noudattaen, tosin loppuvaiheessa omaan erikoistyöhön ja graduun liittyviä kursseja oli vähän vaikea löytää. Kävin myös yhden kurssin Kuopiossa.

Olen työskennellyt opintojen ohessa vain harvoin ja asettanut opinnot etusijalle. Erikoistyön teko mahdollisti joustavat aikataulut, joten sen ohella tein hieman enemmän töitä. Opiskelijajärjestössä olen ollut aktiivinen koko opiskeluajan, ja se onkin vienyt melkoisesti aikaa.

Olen ollut useampana kesänä töissä yliopistolla tutkimusryhmissä. Apteekkiharjoittelujaksojen lisäksi olen ollut töissä apteekissa myös kesäisin ja satunnaisesti muulloinkin pyydettäessä ja aikataulujen salliessa. Säännöllinen apteekkityö on enemmän sääntö kuin poikkeus opiskelukavereiden keskuudessa, mutta itse olen tullut taloudellisesti toimeen ilmankin.

Nyt työskentelen yliopistolla samassa tutkimusryhmässä, missä tein erikoistyönikin. Teen gradua aiheella "Computational Modeling of Orexin Receptors to Predict Binding Mode(s) of the Orexin Peptides", eli teen tietokonemallia hiljattain löydetystä G-proteiinikytkentäisestä reseptorista ja pyrin ennustamaan, miten reseptorin luontainen viestiaine sitoutuisi reseptoriin. Tällä hetkellä tutkimustyö vaikuttaa kiinnostavalta, mutta viihdyn myös apteekissa.

Opiskelu on ollut mielenkiintoista, ja vaikuttaminen omiin opintoihin valintojen ja palautteen antamisen kautta on motivoinut. Erityisesti olen nauttinut järjestötoiminnasta ja ajanvietosta sitä kautta saadun kaveripiirin kanssa.

Farmasiasta kiinnostuneen hakijan kannattaa tulla rohkeasti opiskelemaan. Opintoja kehitetään jatkuvasti, jotta ne olisivat motivoivia ja ajantasalla. Lisäksi työtilanne alalla on edelleen hyvä. Hyvänä tärppinä voi pitää peruskemian hallitsemista, ilman sitä monen asian ymmärtäminen on vaikeampaa.

Haastattelu ja kuva: Juha Merimaa