"Yliopisto tarjoaa mielettömät mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mikä itseä kiinnostaa"

Jyrki Eriksson

Pääaineet: teologia
Sivuaineita: historia, opettajan pedagogiset opinnot

Miten päädyit opiskelemaan omaa alaasi?

Päädyin opiskelemaan teologiaa hieman sattumalta. Alun perin halusin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteitä, mutta kahden vuoden yrittämisen jälkeen mieli teki muualle. Olin kiinnostunut historiasta ja teologiasta, joista jälkimmäisen pääsykoekirjat tuntuivat mielekkäämmille. Pikkuhiljaa pääsykokeiden lähestyessä huomasin teologian olevan enemmän oma juttuni.

Millaisia aiheita omassa pääaineessasi käsitellään?

Teologia jakautuu viiteen eri opintosuuntaan, jotka ovat kirkkohistoria, kirkon oppia tutkiva systemaattinen teologia, Raamatun tutkimukseen keskittyvä Uuden ja Vanhan Testamentin eksegetiikka, muita uskontoja tutkiva uskontotiede sekä kirkon käytännön elämää ja ihmisten uskonnollista käyttäytymistä tutkiva käytännöllinen teologia. Kerro jostain itseäsi kiinnostavasta oman alasi aiheesta Olen tämän lukuvuoden työstänyt lopputyötäni eli pro gradu –tutkielmaani. Graduni on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen käynnistämää "Kirkolliskokousten historia" -projektia. Tuotamme varsinaiselle historiankirjoittajalle pienemmillä tutkimuksillamme apumateriaalia. Oma työni käsittelee arkkipiispa John Vikströmin toimintaa kirkolliskokouksen puheenjohtajana vuosina 1982-1998. Pääsin työni aikana haastattelemaan vanhaa arkkipiispaa, mikä teki minuun tilanteena suuren vaikutuksen.

Millaiset opiskelumuodot ovat alallesi tyypillisiä?

Opiskelumuodot riippuvat suuresti opintojen vaiheesta. Alkuvuosina, kun perusopintoja oli paljon, kulutin pakaroitani varsin ahkerasti luentosalien penkeissä. Massaluennot ja pienryhmät tulivat tuolloin tutuiksi. Kolmantena vuotena, kun perusopinnot alkoivat olla ohi, luentojen määrä väheni noin kahdeksaan tuntiin viikossa. Opinnot muuttuivat itsenäisemmäksi työskentelyksi suuren kirjapinon vieressä. Nyt gradua tehdessäni käyn yliopistolla kahdesti kuukaudessa seminaarissa. Muuten työskentelen itsenäisesti kirjastossa ja kirjoitan työtäni. Oma vastuu opintojen etenemisestä on kasvanut suuresti.

Mikä sinusta on yliopistolla innostavaa?

Minua innostaa akateeminen vapaus ja järjestöelämä. Vapauteen kuuluu tietysti vastuu omien opintojen suunnitelmallisesta etenemisestä. Pidän mahdollisuudesta muodostaa omanlaiseni opintokokonaisuuden ja työskennellä itsenäisesti. Joskus suorastaan janoan oppia lisää asioita, sillä olen hyvin kiinnostunut historiasta ja kaikkiin siihen liittyvistä ilmiöistä. Nyt etenkin gradua tehdessäni eteeni on avautunut aivan uusi tieteellinen maailma, jota on suuresta urakasta huolimatta hyvin antoisaa tutkia.

Järjestöelämä puolestaan takaa mahdollisuuden moniin käytännön taitoihin, joita ei voi luentosalissa oppia. Esimerkiksi kokoustekniset taidot, opiskelijatapahtumien organisointi sekä mielettömän upeat ihmiset takaavat sen, että opiskeluaikaa tulee jälkeenpäin varmasti ikävä.

Oletko tehnyt omaan alaasi liittyvää työtä?

Opiskelen uskonnon ja historian aineenopettajaksi. Olen työskennellyt kouluissa sijaisena ja kesäisin olen toiminut rippileireillä kesäteologina. Olen koulutukseltani myös yleisurheilu- ja kuntosaliohjaaja, joten eri-ikäisten ihmisten kanssa työskentely on minulle tuttua. Voin siis sanoa saaneeni paljon kokemusta opettajan ammattiin liittyvistä taidoista.

Millaisia työllistymishaaveita sinulla on?

Ensisijainen tavoitteeni on työskennellä yläasteella tai lukiossa aineenopettajana. Toissijaisesti olen kiinnostunut liikuntaan liittyvästä työstä esimerkiksi urheilujärjestön tai liikuntatoimen alaisuudessa. Katsotaan minne elämä vie!

Kuuluuko opiskelijaelämääsi muuta kuin opiskelua?

Opiskelijaelämääni kuuluu paljonkin muuta kuin vain opiskelua. Urheiluohjaajan työ edellyttää hyvässä kunnossa pysymistä, ja harrastan monipuolisesti eri urheilulajeja. Olen myös aktiivinen järjestöihminen, ja minun pienen kädenjälkeni voi löytää niin Hämäläis-Osakunnan, oman tiedekuntani, yliopiston ylioppilaskunnan kuin oman kotikaupunkini urheiluseuran toiminnasta.

Haluatko lähettää yliopistosta kiinnostuneille jotain terveisiä?

Huolehdi, että opiskelet tosissasi, mutta muista myös tehdä muutakin kuin vain opiskella. Yliopisto tarjoaa mielettömät mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mikä sinua itseäsi kiinnostaa.
Pääsykoeurakan jälkeen odottaa palkinto, joka on varmasti kaiken vaivannäön arvoinen, sen voin luvata! Tsemppiä kaikille oman päätöksensä kanssa jahkaileville. Minulta kesti oman paikan löytäminen varsin tarkalleen kaksi vuotta. Abivuotena ei ole vielä mikään kiire!

Teksti: Anu Korhonen
Kuva: Veikko Somerpuro