Ympäristönsuojelu on yhteiskunnallista

Ympäristökysymyksissä pelkät luonnontieteet eivät riitä.

– Opintojeni alussa pidin luonnontieteitä ympäristönsuojelun perustana. Myöhemmin suuntauduin kuitenkin enemmän yhteiskuntatieteisiin. Minusta jopa se, mikä määritellään ympäristöongelmaksi, on arvokysymys, Kaarina Huhtinen kertoo.

Huhtinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa suunnittelijana.

– Erityisesti ympäristöoikeuden tuntemus on tärkeää tämän alan tehtävissä. Lisäksi pitää ymmärtää monipuolisesti erilaisia ympäristökysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, vesien suojelua, jätehuoltoa tai luonnon monimuotoisuutta.

Huhtisen työ on myös kansainvälistä. Hän edustaa maatamme Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöministerien kokouksia valmistelevassa työvaliokunnassa. Hänen pitää olla perillä niin Suomen kuin kansainvälisten yhteisöjenkin ympäristöpolitiikasta ja -säännöksistä.

– Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluu yhteisten kantojen muodostamista esimerkiksi EU:ssa käsiteltäviin ympäristökysymyksiin. Yksi tärkeä yhteistyömuoto ovat Itämeren suojeluun liittyvät hankkeet. Toinen ajankohtainen asia on ollut EU:n kemikaalilainsäädännön käyttöönotto ja soveltaminen kansallisella tasolla.

Monialaisuus ja kriittisyys

Huhtisen mielestä ympäristönsuojelutieteen opinnoissa parasta on niiden monialaisuus ja opiskelijoiden kannustaminen kriittiseen ajatteluun. Molempia tarvitaan alalla työskenneltäessä. Hän itse sisällytti tutkintoonsa muun muassa ympäristöbiologiaa, ympäristöoikeutta ja ympäristöekonomiaa.

– Opinnoissa on paljon valinnaisuutta. Se vaatii opiskelijalta myös vastuuta. Ei voi vain valita mielenkiintoisia peruskursseja eri aloilta, vaan johonkin tieteenalaan on syvennyttävä perusteellisesti.

Huhtinen valmistui vuonna 2006 ja työllistyi nykyiseen työpaikkaansa, jossa oli suorittanut työharjoittelun opintojensa loppuvaiheessa.

– Olen viihtynyt niin hyvin, etten oikeastaan ole miettinyt urani seuraavaa askelta. Nykyinen työni on monipuolista ja mielenkiintoista. Kokousten ansiosta työskentelemme paljon pohjoismaisten kollegojen kanssa, mikä sopii hyvin kaltaiselleni sosiaaliselle luonteelle, hän kertoo hymyillen.

Alan opiskelijoiden työmarkkinat näyttävät Huhtisesta valoisilta: ympäristönsuojelun tarve ei varmasti tulevaisuudessa häviä ja alan sääntely on lisääntymässä niin Suomessa kuin kansainvälisilläkin areenoilla. Töitä riittää siis ympäristöalan hallinnon tehtävissä ja myös yrityksissä, joissa tarvitaan alan konsultteja ja suunnittelijoita. Käytännön esimerkkinä hän mainitsee moniin yritystenkin hankkeisiin vaadittavan ympäristövaikutusten arvioinnin.

– Kannustaisin alan opiskelijoita myös entistä enemmän yrittäjyyteen. Kekseliäät ja rohkeat asiantuntijat pystyvät varmasti kehittämään alalle innovatiivisia yritysideoita, hän lisää.

Pelkkä kirjatieto riitä

Työelämässä vaaditaan muutakin kuin kirjoista opittuja tietoja. Huhtinen kannustaakin aktiiviseen opiskelijaelämään ja monipuolisen kokemuksen hankkimiseen. Itse hän kartutti kansainvälistä osaamistaan vaihto-opiskelijana Århusin yliopistossa Tankassa.

– Vaihdossa oppimani tanskan kielen taito auttoi minua pääsemään nykyisiin työtehtäviini. Suosittelenkin vaihto-opintoja lämpimästi, Helsingin yliopistolla on vaihtosopimuksia satoihin yliopistoihin ympäri maailmaa!

Lisäksi Huhtinen on ollut aktiivisesti mukana Satakuntalaisessa osakunnassa ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Nykyään hän toimii Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen hallituksen jäsenenä.

– Järjestötyö on antanut työelämän kannalta todella tärkeää kokemusta esimerkiksi yhteistyö- ja neuvottelutaidoissa sekä talousasioissa. Ja alumnitoiminta on mukava tapa pitää yhteyttä yliopistoon vielä valmistumisen jälkeenkin, hän kertoo.

Katso lisätietoja ympäristötieteen opinnoista: http://www.helsinki.fi/biotieteet/ymparistotieteet.

Teksti: Pia Puustelli
Kuva: Linda Tammisto