”Inspiroivan luennon jälkeen haluan lukea ja tietää aiheesta vielä lisää”

Emilia Reitamo opiskelee toista vuotta pohjoismaisia kieliä humanistisessa tiedekunnassa.

Miten päädyit opiskelemaan Helsingin yliopistoon?

Opiskelen pääaineenani pohjoismaisia kieliä. Oppiaineen pää- ja opetuskieli on ruotsi, mutta myös muut pohjoismaiset kielet sisältyvät opintoihin. Itselleni lähinnä sydäntä ovat tanska ja islanti.

Olen aina pitänyt kielistä. Lukiossa ruotsini vahvistui työharjoittelussa Ahvenanmaalla ja Helsingin Svenska Teaternissa.

Ensin suunnittelin jatko-opintoja jossain ruotsinkielisessä paikassa, mutta sitten oivalsin, että kieli voisikin olla opiskelun kohde eikä vain väline. Yliopisto-opintojen myötä olen innostunut muistakin pohjoismaisista kielistä.

Hain ainoastaan Helsingin yliopistoon, sillä täällä on laajimmat opiskelumahdollisuudet ja paras kurssivalikoima.

Millaista opiskelu yliopistolla on?

Opintojen ensimmäinen vuosi oli melko säännöllistä opiskelua. Pääaineen perusopintojen keskustelu-, kirjoitus- ja kielioppikursseja oli neljästä viiteen kertaan viikossa. Nyt toisena vuotena opiskelu on itsenäisempää ja hieman hajanaisempaa. Yleensä luentoja pidetään kello kymmenen ja kuuden välillä.

Nordisteilla on mahdollisuus lähteä kolmen viikon intensiivisille kesäkursseille eri Pohjoismaihin. Olen ollut kielikurssilla Tanskassa Århusissa, ja suunnitelmissani on vielä toinen kurssi Färsaarilla. Vaikka vaihto-opiskelu ei ole pakollista, olen hakenut vaihtoon Islantiin.

Millaisia sivuaine- ja urasuunnitelmia sinulla on?

Luen sivuaineena germaanista filologiaa eli saksaa. Lisäksi olen kiinnostunut yleisestä kielitieteestä ja saamentutkimuksesta. Saamelaiset kiinnostivat jo lukiossa, jossa tein lopputyön saamelaisesta kulttuurista ja noitarummun valmistamisesta.

Urasuunnitelmani ovat vielä auki, sillä en ole valinnut sitä yleisintä vaihtoehtoa eli ruotsin opettajan ammattia. Minua kiinnostaisi pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvä työ tai tutkijan ura, mutta olen vielä avoin kaikille mahdollisuuksille. Työharjoittelun haluaisin tehdä Tanskassa tai Islannissa.

Mitä muuta opiskelijaelämääsi mahtuu luentojen lisäksi?

Teen opintojen ohella narikkatöitä ja olen mukana järjestötoiminnassa. Olen oikeastaan aikamoinen järjestöhyrrä, sillä toimin yliopistolla pohjoismaisten kielten sekä saamentutkimuksen ainejärjestöissä, tiedekuntajärjestössä, ylioppilaskunnan järjestövaliokunnassa ja Wiipurilaisessa Osakunnassa.

Toimin ainejärjestössä opinto- ja työelämävastaavana, mutta käytännössä kaikki hallituksen jäsenet osallistuvat käytännön järjestelyihin esimerkiksi järjestön juhlissa. Ylioppilaskunnan ulkopuolella olen mukana myös yhteispohjoismaisessa järjestötoiminnassa. Siitä saa lisää intoa oman alan opiskeluun, kun pääsee luomaan verkostoja ja kuulee kieltä käytännössä.

Mikä opiskelussa on parasta?

Pidän todella paljon omasta opiskelualastani. On ihanaa, kun inspiroivan luennon jälkeen tulee sellainen olo, että haluan lukea ja tietää aiheesta vielä lisää. Opiskelijaelämä on yksi opiskelun parhaista puolista, ja on hienoa tutustua ihmisiin yli aine- ja tiedekuntarajojen.

Helsingin yliopistossa opintojen itsenäisyys ja järjestötoiminnan tuoma yhteisöllisyys ovat juuri ihanteellisessa suhteessa toisiinsa.

Teksti: Anu Korhonen
Kuva: Veikko Somerpuro

Emilia pääsi kesällä Nordkurs-kielikurssille Färsaarille

"Terkkuja täältä uskomattoman kauniiden maisemien keskeltä!"

Kuvat: Emilia Reitamo