Esittely Yhteystiedot

Värriön tutkimusasema
Metsätieteiden laitos
Ainijärventie 114
98840 Ruuvaoja
Puh. 040 827 6535
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Historia

Värriön tutkimusaseman synty juontaa erääseen Itä-Lappiin, yli 40 vuotta sitten tehtyyn tutkimusmatkaan. Pimeänä marraskuun 1966 iltana kömpi kolme miestä Sallan Puitsitunturilla sijaitsevaan rajavyöhykkeen kämppään. Yksi heistä oli Helsingin yliopiston tutkija, biologi, sittemmin yliopiston riistabiologian dosentti, Oulun yliopiston eläintieteen professori ja pitkäaikainen Oulun läänin kansanedustaja Erkki Pulliainen. Kaksi muuta olivat rajavartijoita, jotka olivat sillä erää Pulliaisen tutkimusavustajia. Iltapuhdetta vietettäessä toinen heistä, raja-aliupseeri Martti Laitinen tuli lausuneeksi Värriön tutkimusaseman syntysanat: "Eikös olisi hienoa rakentaa yliopistolle ja rajalle yhteinen tutkimuskämppä tänne Koillisperälle". Pulliainen tarttui heti ajatukseen.

Rajavartioston komentaja kenraali Veikko Koppinen suhtautui asiaan myötämielisesti. Ajatusta tukivat niin ikään Lapin rajavartioston ja Kemijärven rajajääkärikomppanian johto. Myös Metsähallituksen edustajat kannattivat ehdotusta kuultuaan aseman käyttötarkoituksen.

Muutaman kuukauden kuluessa Erkki Pulliainen laati tutkimusaseman perustamiseen tarvittavan suunnitelman ja vei sen maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Tutkimusaseman perustaminen oli tiedekunnalle kevyt: Metsähallitus antaisi paikan päältä ilmaiseksi tukikohtaan tarvittavat kelohirret, ja Rajavartiolaitos rakentaisi veloituksetta tukikohdan päärakennuksen. Pulliaisen suunnitelma meni tiedekunnan puoltolausein yliopiston konsistoriin, joka hyväksyi suunnitelman helmikuussa 1967.

Suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan maaliskuussa 1967. Kenraali Koppinen oli ehdottanut tutkimusaseman paikaksi Värriötunturin pohjoispuolella sijaitsevan Kuutsjärven rantaa, järveen viettävän Kotovaaran juurella. Silloisen auratun tien päästä, Kemihaaran Lattunasta oli paikalle matkaa 44 kilometriä. Rajamiehet kuljettivat lumitraktorilla Lattunasta Kuutsjärvelle seuraavana kesänä rakentamisessa tarvittavia materiaaleja. Itse kelohirret saatiin paikan päältä, Kotovaaran eteläpuolisesta vanhasta mäntymetsästä.

Tukikohdan rakennustyö alkoi lumien sulattua rajamestari Aaro Valtosen johdolla. Tutkimusaseman päärakennus (ensimmäisessä vaiheessa 50 neliömetriä) ja sauna valmistuivat Kuutsjärven rantaan, Kotovaaran etelärinteeseen elokuun alussa.

Elokuun 13. päivänä 1967 Erkki Pulliainen tutkimusapulaisineen, rajamiehet ja arvovaltainen kutsuvierasjoukko viettivät tutkimusaseman vihkiäisiä. Kaikki vieraat olivat kulkeneet sinne jalkaisin kahdeksan kilometrin tiettömän taipaleen, Ainijärveltä Kuutsjärvelle.

Värriön jo 40 vuotta jatkunut luonnontutkimus alkoi.

*****

mukaillen lähteestä:

Pulliainen, E. 1971. Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. Luonnon Tutkija 5:160-164.

teksti: Veli Pohjonen 2005, päivitys 6.7.2007