Uutisia ja tiedotteita Yhteystiedot

Metsätieteiden laitos
PL 27 (Latokartanonkaari 7)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
Opintosuoritusten rekisteröintipyynnöt:
viikki-register@helsinki.fi
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet:
comms-viikki@helsinki.fi
Jatko-opintoasiat:
viikki-phd@helsinki.fi
Hallintoasiat:
mmtdk-hallinto@helsinki.fi

Boreaaliset kosteikot sorsien lisääntymisympäristöinä

Suurin osa maailman makeasta vedestä on boreaalisilla kosteikoilla. Nämä kosteikot ovat myös monien sorsien tärkeimpiä lisääntymisympäristöjä. Sorsat pesivät boreaalisella alueella kuitenkin niin harvassa, että alueen merkitystä ei ole täysin ymmärretty kuin vasta hiljattain. Sorsien pesimäympäristön valinta ja lisääntymismenestykseen vaikuttavat tekijät alueella tunnetaan vielä puutteellisesti.

Sari Holopaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin sorsien elinympäristön käyttöä ja lisääntymismenestystä boreaalisilla kosteikoilla Evolla Hämeessä. Lisäksi boreaalisilla alueilla lisääntyviä sorsia tutkineista julkaisuista koottiin kirjallisuuskatsaus-artikkeli. 

Tutkimuksessa havaittiin Evon järvien kasvillisuuden muuttuneen vain hyvin vähän 20 tutkimusvuoden aikana. Boreaalisia järviä pidetäänkin yleensä vakaina ympäristöinä, mutta sorsien kannalta sekä resurssien saatavuus että ympäristön laatu voivat vaihdella vuodesta toiseen. Voimallista ja nopeaa muutosta järvien kasvillisuusrakenteessa aiheuttivat majavan tulvat. Tulvaaminen lisäsi järvien kasvillisuuden rehevyyttä ja houkutteli varsinkin sorsapoikueita. Sorsapoikueiden elinympäristönkäytössä korostuivat rantakasvillisuuden ja kuoriutuvien hyönteisten sekä veden selkärangattomien määrä. Näiden tekijöiden merkitys kuitenkin vaihteli sorsilla lajikohtaisesti.


Telkkä on territoriaalinen laji, jolla yleensä poikueellinen naaras hallitsee Evolla yhtä järveä. Telkän poikuetuottoa säätelikin suora tiheysriippuvuus, eli parimäärän kasvu ei lisännyt alueella tuotettujen poikueiden määrää. Vuotuinen ravintoresurssien vaihtelu järvillä kuitenkin heijastui alueen poikuemäärään, eli runsasravintoisina vuosina useampi pari pystyi lisääntymään. Pioneerilajina pidetyllä tavilla suoraa tiheysriippuvuutta ei havaittu, vaan poikuetuotto vaihteli elinympäristön laadun mukaan. Sekä ravinto että tulvat (majavan ja kevättulvat) vaikuttivat positiivisesti tavipoikueiden määrään alueella. Tulvakosteikoissa varttuu runsaasti pieniä kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka ovat taville tärkeää ravintoa.


Kirjallisuuskatsaus osoitti, että boreaalisilla alueilla sorsien elinympäristön valintaan ja lisääntymismenestykseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan vielä varsin huonosti. Varsinkaan poikasten selviytymisen ja puolisukeltajasorsien pesäpaikan valinnan mekanismeja ei tunneta. Samoin ihmistoiminnan vaikutusta sorsien elinympäristöjen käyttöön ei ole tutkittu lähes lainkaan, vaikka boreaalisen alueen ihmisvaikutus on lisääntynyt. Lähes täysin tutkimatta ovat kausikosteikkojen ekosysteemit sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset näihin herkkiin elinympäristöihin.


Eri sorsalajien elinympäristövaatimukset tulisi huomioida kosteikkojen hoidossa. Tämä tutkimus korostaa hyvälaatuisten elinympäristöjen merkitystä boreaalisilla alueilla lisääntyville sorsille. Kosteikkojen ennallistamisella sekä majavatoiminnan suosimisella voitaisiin tarjota ravintorikkaita ja reheviä ympäristöjä sorsapoikueiden tarpeisiin.


Sari Holopaisen väitöskirja " Duck habitat use and reproduction in boreal wetlands: importance of habitat quality and population density" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13.3.2015 klo 12 (Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön sali (LS 2), Latokartanonkaari 7 - B-rakennus). Vastaväittäjänä toimii professori professori Anthony Fox Aarhusin yliopistosta. Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa Dissertationes Forestales –sarjan julkaisusta190.