Uutisia ja tiedotteita Yhteystiedot

Metsätieteiden laitos
PL 27 (Latokartanonkaari 7)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
Opintosuoritusten rekisteröintipyynnöt:
viikki-register@helsinki.fi
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet:
comms-viikki@helsinki.fi
Jatko-opintoasiat:
viikki-phd@helsinki.fi
Hallintoasiat:
mmtdk-hallinto@helsinki.fi

Hienojuuret tärkeitä metsämaan hiilen kierrossa

Ilmastosopimuksen mukaisesti Suomi raportoi vuosittain metsien kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut. Metsien maaperä on suuri hiilivarasto, ja siihen vaikuttavat hiilivirrat on tunnettava hyvin. Maaperän hiilivaraston muutoslaskelmiin liittyy kuitenkin suuri epävarmuus puiden hienojuurten eliniästä sekä vuotuisen juurikarikkeen myötä maahan kulkeutuvan hiilen määrästä.

Jaana Leppälammi-Kujansuun väitöskirjassa määritettiin kuusen hienojuurten elinikä sekä maanalaisen ja maanpäällisen kariketuotannon määrä erilaisissa maaperän ravinteisuus- ja lämpötilaoloissa. Myös aluskasvillisuuden osuutta tarkasteltiin. Lisäksi väitöskirjassa verrattiin hienojuurten rakenteen sisältämän isotooppisen hiilen (14C) ikää hienojuurten elinikään.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että lämpötilan nousu lyhensi kuusen hienojuurten elinikää ja lisäsi kariketuotosta, mutta puiden kasvu ei pitkällä aikavälillä lisääntynyt. Muutokset lämmitetyn maaperän hienojuurten juurenkärkien morfologiassa viittasivat puiden ravinnepuutokseen. Hienojuurten rakenteellinen 14C oli 3 - 6 vuotta vanhempaa kuin miniritsotronimenetelmällä määritetty hienojuurten elinikä, mikä osoittaa juurten käyttävän kasvuunsa äskettäin ilmakehästä yhteytetyn hiilen lisäksi myös varastoitua tai kierrätettyä hiiltä.

Lähes kaikissa tutkituissa metsiköissä juurikarike toi metsämaahan vuosittain suunnilleen yhtä paljon hiiltä kuin maanpäällinen karike. Maaperän ravinteisuuden vähentyessä juurikariketuotanto kasvoi suhteellisesti enemmän kuin maanpäällinen kariketuotanto aluskasvillisuuden suuremman osuuden vuoksi.

Tulokset osoittavat juurikariketuotannon olevan merkittävä osa boreaalisten metsiemme hiilenkiertoa. Maaperän lämmityskokeen tulokset viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen ei lisää puiden maanpäällistä kasvua pitkäaikaisesti mikäli metsämaan ravinteisuus sitä rajoittaa.

Jaana Leppälammi-Kujansuun väitöskirja "Norway spruce fine root dynamics and carbon input into soil in relation to environmental factors" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 12.12.2014 klo 12 (Walter-auditorio, EE-talo, Agnes Sjöberginkatu 2). Vastaväittäjänä toimii professori Dali Guo Kiinan tiedeakatemiasta. Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa Dissertationes Forestales -sarjan julkaisusta 183.