Uutisia ja tiedotteita Yhteystiedot

Metsätieteiden laitos
PL 27 (Latokartanonkaari 7)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
Opintosuoritusten rekisteröintipyynnöt:
viikki-register@helsinki.fi
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet:
comms-viikki@helsinki.fi
Jatko-opintoasiat:
viikki-phd@helsinki.fi
Hallintoasiat:
mmtdk-hallinto@helsinki.fi

Suuri lämpötilariippuvuus viljellyllä trooppisella turvemaalla – varjostus rajoittaa hiilipäästöjä

Kuvassa: Varjostuskokeen järjestelmän rakentamista maaliskuussa 2012.

Metsätieteiden laitoksella trooppisten soiden ekologiaa tutkivan ryhmän tutkimuksen mukaan maanviljelyskäytössä olevien kuivatettujen trooppisten turvemaiden hiilen häviöitä ilmakehään voitaisiin pienentää jopa 33% pitämällä maan pinta kattavasti suojattuna päiväntasaajan paahtavalta auringolta. Erilaisia ​​kasvillisuuden peittoasteita simuloivassa varjostuskokeessa havaittiin turpeen lämpötiladynamiikassa sekä vuorokaudensisäisiä että pitkäkestoisia eroja. Lannoituksen todettiin edelleen lisäävän maatalousmaan turpeen CO2-päästöjä, jolloin ero varjostamattoman ja 90% varjostetun pinnan välillä oli oli 66% kaasuvuossa.

Turpeen lämpötilan ja CO2-vuon välisen korrelaation perusteella havaittiin noin 8% (lannoittamattomalla) ja 25% (lannoitetulla) muutos suhteessa 1 °C muutokseen pintaturpeen lämpötilassa maatalousmaalla. Kasvihuonekaasujen vuona mitattu vaste turpeen lämpötilamuutoksiin ja lannoitukseen avohakatulla kontrolloimattomasti kuivatetulla suolla jäi vaatimattomaksi, mikä viittaa suuriin eroihin turpeen mikrobiyhteisöissä näillä ulkoisesti hyvin samankaltaisilla mailla, ja siten avaa tarpeen ymmärtää turpeen mineralisaatiota pyörittävien mikrobiyhteisöjen toimintaa trooppisessa turpeessa.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on tuoreessa raportissaan osoittanut kuivatettujen trooppisten turvemaiden olevan yksi suurimmista terrestrisistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista samalla kun tutkimustiedon puute näissä järjestelmissä on suuri. Maatalouden ja plantaasikasvatuksen tuotannossa maan pinta on paljaana pitkiä jaksoja sadonkorjuun jälkeen ja kasvatuksen taimivaiheessa, samoin voimakas lannoitus on tyypillistä jotta voidaan ylläpitää tuottavuus muutoin niukkaravinteisessa turpeessa.

Tulosten perusteella on mahdollista etsiä maankäyttöä tehostavia toimintatapoja jotka pidentävät kasvatusalustana olevan turpeen käyttöikää ja samalla pienentävät turpeen ilmakehävaikutuksia. Palmuöljy on yksi esimerkki laajamittaisesta trooppisilla turvemailla tuotetuista hyödykkeistä Kaakkois-Aasiassa, jota käytetään elintarvikkeiden ja kosmetiikan ainesosana, sekä polttoaineena ympäri maailmaa.

Tutkimuksen tulokset perustuvat MMM Otto Kerojoen vuonna 2012 keräämään opinnäytetyön aineistoon joka on osa meneillään olevaa Suomen Akatemian rahoittaman RETROPEAT hankeen toimintaa Keski-Kalimantanilla Indonesiassa. Tässä passiivisessa ekosysteemin jäähdytyskokeessa rakennettiin useita maanpintaa varjostavia tasoja paljaan turvepinnan ylle kahdella tutkimusalueella ja annettiin NPK-lannoitus jolla simuloitiin tyypillisiä olosuhteita maatalousmailla. Tutkimuksessa seurattiin turpeen lämpötiladynamiikka ja tyypillisiä soiden kasvihuonekaasuja (CO2, CH4 ja N2O). Tutkimusalueet, maatalousmaa ja hylätty palanut suo, ovat tyypillisiä ja ulkoisesti hyvin samankaltaisia maankäyttömuotoja hakatuilla ja kuivatetuilla entisillä suosademetsäalueilla.

Kuva: Jyrki Jauhiainen

Trooppisen suotutkimusryhmän blogi
‘Environmental Research Letters'
Artikkelin linkki