Uutisia ja tiedotteita Yhteystiedot

Metsätieteiden laitos
PL 27 (Latokartanonkaari 7)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
Opintosuoritusten rekisteröintipyynnöt:
viikki-register@helsinki.fi
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet:
comms-viikki@helsinki.fi
Jatko-opintoasiat:
viikki-phd@helsinki.fi
Hallintoasiat:
mmtdk-hallinto@helsinki.fi

Värriön kasvukaudet pitenevät

Värriön tutkimusasemalla kasvukausia on seurattu vuodesta 1975 osana metsänrajan mäntytutkimuksia. Pohjoinen metsänraja ja Värriön luonnonpuiston korkea vedenjakajamaa sopivat tällaiseen tutkimukseen hyvin. Vuosien väliset vaihtelut ovat täällä jyrkempiä ja vaihtelun aiheuttamat mäntyjen kasvumuutokset selvempiä kuin Etelä-Suomen talousmetsäalueella.

Mikä on kasvukausi?

Metsä kasvaa sitä paremmin, mitä pitempi on kasvukausi. Metsäluonto mittaa kasvukauden alkamista, etenemistä ja pituutta hieman eri tavalla kuin ihmisen kello tai päivyri. Puiden kellon nopeutta vauhdittaa lämpötila. Biologisen ajan yksikkönä käytetään astepäivää (dd, degree days) eli tehoisan lämpötilan summaa.

Astepäivien laskuri pyörii seuraavasti. Kun vuorokauden keskilämpötila on vain viisi astetta tai alempi, puiden aika ei juokse ollenkaan eikä kasvua tapahdu. Kun vuorokauden keskilämpötila on kuusi astetta, päivyri pyörähtää yhdellä astepäivällä. Kun lämpötila on seitsemän astetta, astepäiviä kertyy kaksi kappaletta, kahdeksassa asteessa kolme ja niin edelleen.

Ilmiön selitti ensimmäisenä ranskalainen meteorologi De Reamur vuonna 1735. Suomessakin kasvukauden pituutta on mitattu tällä menetelmällä jo kymmeniä vuosia.

Värriössä mitattu yhtäjaksoisesti vuodesta 1975

Värriössä pitkäaikaisin lämpötilan data (1.1.1975 lähtien) tulee aseman pihalla sijaitsevasta ilmatieteen laitoksen automatisoidusta sääkopista. Lämpötila myös luetaan ja kirjataan kolme kertaa päivässä. Datasta lasketaan päivän keskilämpötila.

Värriön luonnonpuiston sääoloissa kasvukauden päivyri pyörähtää keskimäärin 675 kertaa vuodessa. Jakson alussa (1975) astepäiviä oli 578. Jakson lopussa (2011) niitä oli 772. Keskimäärin Värriön kasvukausi piteni 5,4 astepäivällä vuodessa.

Muistamme Pohjois-Suomen lämpimän kesän 2005. Se jäi Värriössäkin tutkimusaseman historiaan, sillä kasvukausi oli havaitun 34 vuoden jakson pisin, 858 astepäivää. Kylmää kesää 1982 emme sen sijaan muistele. Se oli kasvukaudeltaan Värriön lyhin. Astepäiviä kertyi vain 498 kappaletta.

Värriön kasvukauden piteneminen johtuu osaksi siitä, että koimme poikkeuksellisen pitkiä kasvukausia yhteensä kahdeksan vuoden jakson vuosina 1999–2006. Värriön luonnonpuiston historia tuntee myös kylmempien kasvukausien jaksoja. Jaksolla 1991–1996 kasvukausi oli keskimääräistä lyhyempi seitsemän perättäistä vuotta. Lämpötilaan, kasvukauden pituuteen ja ilmastoon ylipäänsä kuuluu jaksottelu. Seitsemän lihavan ja seitsemän laihan vuoden sarjat tunnetaan jo Mooseksen ajoilta Egyptistä.

Värriön verkkosivut.

Teksti ja kuvaaja: Veli Pohjonen
Kuva: Värriön luontopäiväkirja