Opintosuunnat - Metsäekologia

Metsien kasvun ekologia

Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija perehtyy puiden ja metsien kasvun biologisiin perusteisiin ja perustiedon hyödyntämiseen metsänhoidossa. Kestävä metsänhoito lähtee monitavoitteisesta suunnittelusta, jossa otetaan huomioon taloudellisia, ekologisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia. Opetuksessa painotetaan biologisten perusteiden lisäksi uusia laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä.

Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet erilaisiin metsänhoitoon, metsien kasvatukseen ja metsänsuojeluun liittyviin asiantuntijatehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Mahdollisia erikoistumisaloja ovat metsänhoidon ja – kasvatuksen suunnittelu, kaupunkipuiden hoito, metsien intensiivikasvatus, trooppinen metsänhoito, häiriödynaamisten tekijöiden vaikutus metsien kasvuun ja arvoon sekä metsien käytön ympäristövaikutukset. Tutkimukseen suuntautuvat opiskelijat voivat erikoistua mm. puiden kasvun ekofysiologian erityiskysymyksiin tai metsän kasvua kuvaaviin ekologisiin malleihin, joita käytetään metsänhoitomenetelmien monitavoitteisessa suunnittelussa.

Opintosuunnan vastuuprofessorit:
Metsänhoitotieteen professori
Metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen professori
Soiden ekologian ja suometsätieteen professori
Trooppisen metsänhoidon professori

Ympäristönmuutos

Metsät ja suot ovat tärkeitä maanpäällisten ekosysteemien, ilmakehän ja vesistöjen välisten ainevirtaamien säätelijöitä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi ilmakehän ominaisuuksiin. Tässä suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan, kuinka metsien kasvatus ja muuttuva ympäristö vaikuttavat metsä- ja suoekosysteemien ainekiertoihin. Tutkimukseen perustuva opetus antaa valmiudet arvioida metsien ja soiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.

Keskeisiä sovellusaloja ovat kasvupaikkojen luokittelu, ilmastonmuutostutkimus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, metsätalouden ympäristövaikutusten arviointi, metsien ja turvetuotannon hiilisertifiointi sekä energiapuun ja plantaasimetsien kestävä kasvatus. Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia ilmastonmuutoksen tutkimukseen sekä metsätalouden ja ympäristöhallinnon asiantuntijatehtäviin Suomessa ja kansainvälisesti. Erikoistumista on mahdollisuus syventää osallistumalla pohjoismaisen ilmastonmuutostutkimuksen maisteriohjelman kursseille.

Opintosuunnan vastuuprofessorit:
Metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen professori
Metsämaatieteen professori
Soiden ekologian ja suometsätieteen professori

Monimuotoisuus ja kestävä käyttö

Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään laaja-alaisesti metsä- ja suoekosysteemien ekologiaan ja sen sovellutuksiin ekosysteemien hoidossa, suojelussa ja kestävässä käytössä niin pohjoisilla alueilla kuin tropiikissa. Tärkeitä perusteita ovat metsien ja soiden ekologia ja monimuotoisuus, niiden luontainen rakenne ja kehitys, metsä- ja suolajien populaatio- ja yhteisöekologia sekä metsien sosiokulttuurinen merkitys.

Keskeisiä sovellusalueita ovat kestävä metsätalous, metsien monikäyttö, talousmetsien luonnonhoito, luonnonmukaiset metsänhoitomenetelmät, metsätuhojen hallinta ja biologinen torjunta, mikrobien ja metsäpuiden välinen vuorovaikutus, riistanhoito, metsien ja soiden ekologinen ennallistaminen sekä suojelu- ja virkistysalueiden suunnittelu ja hoito. Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet erilaisiin kestävään metsätalouteen ja metsä- ja suoluonnon suojeluun sekä ennallistamiseen liittyviin kehitys- ja asiantuntijatehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Suuntautumisvaihtoehto luo myös hyvän pohjan erikoistumiselle kaupunkimetsien ja virkistysalueiden hoidon asiantuntijatehtäviin.

Opintosuunnan vastuuprofessorit:
Metsäpatologian professori
Metsäeläintieteen professori
Soiden ekologian ja suometsätieteen professori

Tropiikki ja kehitysmaat

Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään tropiikin, subtropiikin ja kehitysmaiden luonnonvarojen, erityisesti metsien ja peltometsäjärjestelmien, hoitoon, käyttöön ja suojeluun.

Tutkimuskohteita ja opinnäytetöiden aiheita ovat mm. kuivan ja kostean tropiikin luonnonmetsien kasvatus, uudistaminen ja ennallistaminen, tropiikin puiden taimitarhatekniikka ja puuviljelmien hoito sekä peltometsäviljely, jossa yhdistetään metsäpuiden kasvatus peltokasvien tuotantoon tai karjanhoitoon. Osa kursseista pidetään ja useimpien opinnäytetöiden kenttätyöt tehdään trooppisissa tai ei-trooppisissa kehitysmaissa.
Suuntautumisvaihtoehtoa tukeviksi opinnoiksi soveltuvat esim. maaperätieteen, genetiikan/kasvinjalostuksen tai kehitysmaatutkimuksen opinnot.

Alan opiskelu ja työtehtävät edellyttävät sopeutumiskykyä, kiinnostusta muita kulttuureja kohtaan sekä useamman vieraan kielen taitoa. Suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu ensi sijassa käytännön tehtäviin aikoville, mutta myös tutkimukseen voi erikoistua. Valmistuneet työskentelevät kotimaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä, tutkimuslaitoksissa sekä kansalais- ja muissa järjestöissä.

Metsätieteiden laitoksessa toimii v. 2002 perustettu Viikin tropiikki-instituutti (VITRI) , jonka opetus- ja tutkimusalaan kuuluvat tropiikin, subtropiikin ja kehitysmaiden luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu.

Opintosuunnan vastuuprofessorit:
Trooppisen metsänhoidon professori
Kehitysmaiden metsänhoidon professori