Laitos mediassa

opiskelijat

5/2017
How the transgenic petunia carnage of 2017 began
Two years ago, plant biologist Teemu Teeri was walking by a train station in Helsinki when he noticed some vivid orange petunias in a planter. The flowers reminded Teeri, who has studied plant pigments at the University of Helsinki, of blooms created in a landmark gene-engineering experiment some 30 years earlier. As far as he knew, those flowers never made it to market. But he was curious, and he stuck a stem in his backpack.
Lue lisää >>

12/2016
Ligniinissä lepää lupaus
Paperin valmistuksessa puun sisältämä ligniini on haitaksi, mutta tulevaisuudessa puusolu saattaa syrjäyttää öljypohjaisia aineita. Tutkija Anna Kärkösen ryhmä Luonnonvarakeskuksessa ja maataloustieteiden laitoksella selvittää mm. miten kuusi tekee
ligniiniä ja miten tapahtumaa säädellään. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää puiden jalostuksessa sekä kasvibiomassan käytössä erilaisissa sovelluksissa.
Lue lisää >>

6/2016
Ylen Aamu-tv Viikissä: Lehmien metabolinen stressi
Lehmät vaikuttavat varsin leppoisilta, mutta nekin voivat kärsiä stressistä, tarkemmin sanottuna metabolista stressiä. Kotieläinten ravitsemustieteen yliopistonlehtori Tuomo Kokkonen maataloustieteiden laitokselta selvittää asiaa ja kertoo myös, miksi lehmiä näkee laitumilla entistä vähemmän.
Katso video >>

6/2016
Ylen Aamu-tv Viikissä: Mitä koetilalla tutkitaan?
Mitä Koetilalla tutkitaan - tutkimustyöstä kertovat johtaja Miika Kahelin ja tutkija Marjukka Lamminen
Katso video >>

5/2016
Miksi geenimuuntelua vastustetaan?
Suomessa elintarvikekaupan hyllyiltä ei löydy geenimuunneltuja (gmo) tuotteita. Mitä ylipäätään tarkoittaa, että jokin hedelmä tai muu kasvi on geenimuunneltu? "Sitä, että siihen on geenitekniikan avulla siirretty jokin yksittäinen geeni. Perinteisessä risteytyksessä niitä siirtyy jopa 30 000”, selittää kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri HSTV:n tiedeohjelma Sfäärin haastattelussa.
Katso video >> (kohdassa 8:56)

1/2016
Pelloista uusia hiilinieluja
Agroteknologian jatko-opiskelija Juuso Joona tutkii väitöskirjatyössään, kuinka paljon eloperäiset maanparannusaineet parantavat sadon tuottoa ja vähentävät tuotannon päästöjä. Lue lisää >>

12/2015
Geneettinen tulevaisuutemme
Kaikille avoin Geneettinen tulevaisuutemme –tilaisuus houkutti monisatapäisen yleisön Oulun yliopiston Saalastinsaliin tiistaina 8.12. Seminaaripäivän alaotsikkona oli ”Millaisia mahdollisuuksia geenitieto avaa yhteiskunnassa"? Mukana seminaarissa myös kasvinjalostustieteen ja -biotekniikan professori Teemu Teeri. Lue lisää >>

11/2015
Biotekniikan mahdollisuudet ruoantuotannossa ja lääketieteessä
Kansainvälisellä Biotekniikan teemaviikolla (European Biotech Week) 13.10.2015 järjestetyssä webinaarissa professori Teemu Teeri ja tutkija Pipsa Saharinen kertoivat modernin biotekniikan hyödyistä kasvinjalostuksessa, ruoantuotannossa ja terveydenhuollossa. Katso video >>

9/2015
Riittääkö ruokaa kaikille?
Laitoksen johtaja, professori Helena Korpelaisen vieraskynästä: Riittääkö ruokaa kaikille? Lue lisää >>

7/2015
Uusinta teknologiaa ja tietotaitoa kasvinviljelyyn
Kesän monipuolisin ja kattavin kasvintuotannon tapahtuma, Peltopäivä, järjestettiin Inkoon Västankvarnissa heinäkuun 9. päivänä 2015. Peltopäivän työnäytökset tarjosivat uusinta teknologiaa ja tietotaitoa kasvinviljelyyn. Pääroolissa olivat muokkauskoneet ja täsmäviljelytekniikka. Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku oli mukana tapahtumassa. Katso video >>

6/2015
Mikäpä saa miehen tonkimaan lehmän lantaa innoissaan?
No, löytämisen ilo. Lantakasa kun on sontiaisen koti ja Somerolta löytyi vuonna 2000 varsinainen sontiaisten paratiisi. Näin toteaa agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin vuoden 2000 MTV3-uutisten juhannuskevennyksessä, joka on kaivettu tänä juhannuksena esiin arkistojen kätköistä. Katso video >>

5/2015
Lehmät ryntäsivät kesälaitumelle Helsingissä - Viikin lehmät ovat helsinkiläisille nähtävyys
Lehmät alkavat käyttäytyä kesälaitumella kuin kesälomalle päässeet ihmiset, vertaa Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin. Lehmät valitsevat kaverinsa, joiden kanssa ne haluavat muun muassa syödä ja nukkua. Lue lisää ja katso video tuhansia katsojia keränneestä tapahtumasta >>

5/2015
Onko muuntogeenisiä ruokia turvallista syödä?
EU hyväksyi hiljattain uusia muuntogeenisiä tuotteita markkinoilleen, mutta hevin ne eivät tänne pääse. Onko muuntogeenisiä ruokia turvallista syödä? HS selvitti, mitä riippumattomat tutkijat sanovat. Mukana keskustelussa myös kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri. Lue lisää >>

4/2015
Kasvinjalostuksen uusi aikakausi
Geenipyssyt on heitetty komeron nurkkaan pölyyntymään vanhanaikaisena tekniikkana. Geenejä ei enää siirretä kasveihin sattumanvaraisesti, vaan kasveissa jo olevien geenien emäksiä hienosäädetään haluttuun järjestykseen. Tiedeyhteisön mukaan näin jalostettuja kasveja ei pidä määritellä gmo:ksi, sillä niissä ei ole vierasta dna:ta. Bioetiikan tutkijoiden mielestä kasvinjalostusmenetelmiin liittyvä lainsäädäntö tulisi laittaa täysin uuteen uskoon. Näitä asioita pohtii mm. kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri uudessa Käytännön Maamies –lehden numerossa. Lue lisää >>

2/2015
Suomalais-venäläistä yhteistyötä maatalouden ympäristöteknologiassa
Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku alusti 27.2. järjestetyssä suomalais-venäläisessä kutsuseminaarissa ympäristöteknologisten innovaatioiden tarpeellisuudesta Itämeren suojelemiseksi. Lue lisää >>

2/2015
Vientiin valmis siemenperuna
Vaarallisista kasvintuhoojista vapaalla alueella Tyrnävällä ja Limingassa tuotetaan siemenperunaa vientiin. Haastateltavana mm. kasvipatologian professori Jari Valkonen. Lue lisää >>

2/2015
Mikä on gm-peruna?
"Uusi peruna on tuote, joka on kuluttajalle terveellisempi kuin tavanomainen peruna", kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta sanoo. Lue lisää >>

2/2015
Luonnon järjestys?
Agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin pohtii Studia Generalia -luentosarjassa Porthaniassa 12.2, mikä on lantakuoriaisen merkitys maailmankaikkeudessa. Katso video >>

1/2015
Riittääkö ruoka maailmassa?
Kasvinjalostustieteen yliopistonlehtori ja professori Helena Korpelainen pohtii Demokraatti-lehden haastattelussa, miten maailman ruokavarannot ovat jakautuneet. Lue lisää >>

1/2015
Sattuma maataloustieteiden haasteena ja edistäjänä
Maataloudessa sattuma voi vaikuttaa ratkaisevasti monessa eri tuotantosysteemin osassa. Tutuin esimerkki on sään aiheuttamat vaihtelut. Tule kuuntelemaan lisää aiheesta Tieteen päiville yliopiston päärakennukseen 9.1. Laitoksen tutkijoista mukana ovat maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku ja kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred Stoddard. Lue lisää >>

9/2014
Terapiaa puutarhasta
Helsingin yliopiston puutarhatieteen dosentti Erja Rappe on perehtynyt puutarhaterapian moninaisiin muotoihin. Lue lisää >>

8/2014
Luentosalit vaihtuivat maaseudun maisemiin
Helsingin yliopiston agronomiopiskelijat tutustuivat keskiviikkona Juvalla biokaasulaitokseen, Turakkalan puutarhaan, Muumaan tilaan Nuutilanmäellä sekä vierailivat Partalan kuninkaankartanossa. Kyseessä on opiskelijoille pakollinen kahden viikon mittainen kesäkurssi, joka toteutetaan tänä vuonna kuudetta kertaa. Nykypäivänä yhä harvemmalla maa- ja metsätaloustieteen opiskelijalla on kokemusta entuudestaan maatiloilta, joten sekä kesäkurssi, että kolmen kuukauden maatilaharjoittelu ovat arvokkaita lisiä opiskeluun. Lue lisää >>

8/2014
Fake flowers fool Arctic insects
Twenty teams of local volunteers—including some citizen scientists–are participating this summer in a coordinated experiment to study how bugs, wind, and the Arctic's iconic Dryas flower (right) interact. Volunteers from Alaska to Finland began the Global Dryas Project—organized by the University of Helsinki. The goal is to eventually predict how the pollination of Dryas, an important food for insects and small mammals, might change as the Arctic warms. “Sending people across the Arctic would be too resource-intensive,” says ecologist Tomas Roslin of the University of Helsinki. “So we take advantage of people who are already there.” Read more / Lue lisää >>

8/2014
Loppukesästä ampiaiset käyvät iholle
Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén valistaa, että helteillä on osansa tähän ilmiöön. Lue lisää >>

6/2014
Vaihtelua kesäkeittiöön jauhomatorisotosta
Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén näyttää, kuinka pyöräytetään maukas hyönteisruoka kesäkeittiön kevennykseksi. Lue lisää >>

6/2014
Hyttysten määrää ei voi ennustaa
Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén tyrmää uskomukset, joiden mukaan hyönteisten määrän lomasesongin aikana voisi ennustaa. Myös hyttysansojen toimivuutta sopii epäillä. Lue lisää >>

6/2014
Mansikan kiehtova kukinta
Mansikka on yllättävä kukkija, jonka geenejä on tutkinut apulaisprofessori Timo Hytönen. Hän johtaa Helsingin yliopistossa ryhmää, joka kehittää aikaisia puutarhamansikkalajikkeita. Lue lisää >>

6/2014
Erotatko pölyttäjät toisistaan?
Ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset menevät ihmisiltä usein sekaisin keskenään. Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen valottaa eroja erilaisten pölyttäjien välillä. Lue lisää >>

6/2014
Pölyttäjäkannat yleisesti pienenemässä
Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen kertoo, että vaikka lauha kevät hyödytti mehiläisiä, pölyttäjien määrä yleisesti on laskusuunnassa. Lue lisää >>

6/2014
Omasta pihasta voi löytyä karkurimehiläisiä
Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen kertoo, että pihalta löytyvä iso mehiläisparvi on tarhalta karannut ja kaipaa tarhaajaa. Lue lisää >>

5/2014
Viikin pelloilla kasvaa tietoa
Helsingin Sanomat kirjoittaa 22.5.2014, millaisia tieteellisiä kokeita Helsingin yliopiston tutkijat Viikin tutkimus- ja opetustilan pelloilla tekevät. Lue lisää >>

4/2014
Tutkimuskohteena ihmisterveydelle suotuisten omegarasvahappojen osuus maidossa
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anni Halmemies-Beauchet-Filleau sai Kulttuurirahaston tunnustuksen ansiokkaasta väitöskirjatutkimuksestaan karkearehun säilöntämenetelmän ja kasvilajin vaikutuksesta lehmän rasva-aineenvaihduntaan ja maidon rasvahappokoostumukseen. Lue lisää >>

4/2014
Maatalouden energiankäyttö, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energioiden käyttöönotto
Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMK Elintarvike ja maatalous sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ovat käynnistäneet Maaseudun energia-akatemia -nimisen hankkeen. Hankkeessa tuotetaan tietoa maatalouden energian käytöstä, ratkaisumalleja energiatehokkuuden parantamisesta sekä uusiutuvien energioiden käyttöönotosta. Hankkeessa on mukana laitoksen tutkijoista prof. Jukka Ahokas ja yolehtori Hannu Mikkola. Lue lisää >>

4/2014
3D-mittauslaitteisto mullistaa kasvigeenien vaikutusten tutkimisen
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat ovat saamassa avukseen kasvitutkimuksen 3D-teholaitteiston. Kasvit asetellaan liukuhihnalle, joka kuljettaa ne laitteiston eri mittauspisteiden läpi. Kasviyksilöistä pystytään tunnistamaan niiden morfologiset ominaisuudet kuten korkeus, leveys, lehtien pinta-ala, väri ja juuriston kasvu sekä monia esimerkiksi kasvuun ja sopeutumiseen liittyviä fysiologisia ominaisuuksia, kasveja vahingoittamatta. Hankkeessa on mukana tiedekunnan tutkijoista prof. Fred Asiegbu, prof. Paula Elomaa, akatemiatutkija Kristiina Himanen, prof. Timo Hytönen, prof. Pirjo Mäkelä, yolehtori Fred Stoddard, prof. Teemu Teeri ja prof. Jari Valkonen. Lue lisää >>

4/2014
Tallityökalu hankekehityksen tuloksena
Maataloustieteiden laitos oli mukana InnoEquine-hankkeessa, jonka tuloksena syntyi InnoHorse-työkalu. Lue lisää >>

3/2014
Kevät saa puutarhaintoilijat liikkeelle
Puutarhatieteen dosentti Erja Rappen mukaan puutarha tuottaa hyvinvointia monin eri tavoin. Lue lisää >>

3/2014
Maatalousyrittäjien työuupumusta selvitetty
Maatalousyrittäjien työuupumusta on selvitetty hankkeessa, jossa on ollut mukana maataloustieteiden laitokselta tänä vuonna väitellyt Janne Karttunen. Lue lisää >>

2/2014
Geeniruokaa vai ei?
Geenimuunneltu ruoka herättää valtavasti intohimoja. Mikä on tilanne Suomessa geenimuuntelun suhteen ja mitä haittoja ja hyötyjä siitä voi olla. Keskustelemassa kasvien kehitysbiologian dosentti Kristiina Himanen Helsingin yliopistosta ja Leo Stranius Luonto-Liitosta. Katso video >>

2/2014
Etsintäkuulutus: Mistä löytyisi Suomeen huippuaikainen mansikka?
Helsingin yliopisto etsii ulkomailta uutta aikaista mansikkalajia, jonka ensimmäinen sato olisi poimittavissa jo alkukesän valmistujaisjuhliin. Mansikalle olisi markkinoita jo kesäkuun alussa, jos hinta pysyisi kohtuullisena. Jo viikonkin aikaistamisella olisi merkittävä vaikutus mansikanviljelijöiden tuloille, kertoo molekulaarisen ja translationaalisen kasvibiologian apulaisprofessori Timo Hytönen. Lue lisää >>

2/2014
Luomusta liiketoimintaan?
Carlo Leifert
aloittaa tiedekunnassa FiDiPro-professorina syyskuussa. Leifertin vetämän LuomuKasvu-hankkeen tavoitteena on parantaa luomutuotteiden saatavuutta, laatua ja tuotteistamista. Lue lisää >>

1/2014
Kuka syö kenet ja miten usein?
Sen selvittäminen on pohjana käsityksellemme luonnon rakenteesta ja toiminnasta. Ravintoverkkojen kuvaamisessa käytetyt menetelmät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisena näemme verkkojen rakenteen. Kun uuden PNAS-lehdessä julkaistun tutkimuksen menetelmiä sovelletaan maailmanlaajuisesti eri ravintoverkkoihin, voi tulla suuriakin yllätyksiä. Ravintoverkkojen tutkimus on vienyt tekijänsä niin ötökän sisuskalujen äärelle kuin Grönlannin asumattomille seuduillekin, kertoo agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin. Lue lisää >>

1/2014
Ketkä ovat vuoden 2014 suunnannäyttäjiä?
Suomen luetuin talousmedia Taloussanomat esittelee Suunnannäyttäjät -artikkeli- ja videokokonaisuudessa oman alansa menestyneimpiä ja kiinnostavimpia yrityksiä ja organisaatioita Suomessa. Vuoden 2014 Suunnannäyttäjissä mukana on myös maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan aloilla tehdään kovan luokan tutkimusta muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään ja hallintaan sekä maailman ruokaturvaan liittyen, kertoo kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Mervi Seppänen. Lue lisää >> Katso video >>

12/2013
Luomuruokaa pellolta lautaselle entistä tehokkaammin?
Miten saada luomuruuan hinta edullisemmaksi ja tuotanto samalla entistä kestävämmäksi? Satotasot viljelyssä ja tuotostasot kotieläintuotannossa ovat luomussa toistaiseksi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tähtäämme tuottavuuden nostamiseen sekä eläinrehujen että suoraan ihmisravinnoksi viljeltävien kasvien viljelyssä, kertoo agroekologian professori Juha Helenius. Lue lisää >>

12/2013
Riittääkö vesi, riittääkö ruoka?
Vettä on maapallolla suunnattoman paljon, noin 1,32 miljardia kuutiokilometriä. Mutta tästä määrästä ihmisen käytettävissä olevaa makeaa vettä on häviävän pieni määrä. Myös ruoan riittävyys ja epätasainen jakautuminen ovat suuria haasteita ihmiskunnalle nykyisten väestönkasvuennusteiden ja ilmastonmuutosennusteiden valossa. Ongelmat kumpuavat mm. ruoantuotannon kannalta vaikeista tai arvaamattomista luonnonolosuhteista, maailmantalouden mekanismeista, köyhyydestä ja osaamistason eroista, kertoo kasvipatologian professori Jari Valkonen. Lue lisää >>

11/2013
Meneekö luonto sekaisin liian pienillä länteillä?
Suomalaistutkijoiden mukaan luontoalueiden liian pieni koko on uhka luonnolle ja ihmiselle. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat havaitsivat, että mitä pienempi elinympäristö on pinta-alaltaan, sitä lyhyemmiksi ravintoketjut katkeavat eli sitä vähemmän petoja on. Lyhyiden ravintoketjujen ongelma on, että petojen normaali säätely häviää. Esimerkiksi tuholaiset voivat riehaantua, jos tuhohyönteisiä syövät lajit katoavat, toteaa agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin. Lue lisää >>. Kaikki tiedotteet aiheesta >>

11/2013
Lypsylehmän ruokinta vaikuttaa maidon rasvahappokoostumukseen
MMM Anni Halmemies-Beauchet-Filleau selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Lue lisää >>

10/2013
Mitkä ovat kukan kehitystä ohjaavat ubikitiinisignaalit?
Akatemiatutkija Kristiina Himanen johtaa maataloustieteiden laitoksella ryhmää, joka kasvibiotekniikan ja molekyylijalostuksen aloja sivuamalla selvittää ubikitiini-signaalien ohjaamaa kukan kehitystä. Lue lisää >>

10/2013
Uhkaako kasvien GM-tutkimus karata Euroopasta?
Suomen johtavat kasvinjalostuksen yliopistotutkijat puolustavat eurooppalaista geenimuuntelun (gm) tutkimusta. Muuntogeenisten kasvien tutkimus uhkaa loppua ja gm-tekniikan tarjoamat hyödyt kasvinjalostukselle menetetään EU:n tiukkojen riskianalyysivaatimusten vuoksi. Muuntogeeniset kasvit ovat edelleen Euroopassa vahvojen ennakkoluulojen alaisena, toteavat kasvibiotekniikan ja puutarhatieteen professori Paula Elomaa ja kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri. Lue lisää >>. Tässä yksi vastine >>

9/2013
Pitäisikö Suomi julistaa GM-vapaaksi vyöhykkeeksi?
Suomen julistautuminen muuntogeenivapaaksi saa eduskunnassa kannatusta yli puoluerajojen. Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi eduskunnan lähiruokakerhon järjestämän gm-seminaarin yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija: "Alustuksissa oli nyt osin jopa vääriä käsitteitä. On oikein, että viljelijä saa päättää tunteella mitä viljelee, mutta poliitikkojen päätösten on perustuttava tieteeseen", sanoo Milla Pietiäinen. Lue lisää >>

9/2013
Kukkiako vai eikö kukkia?
Useimmat mansikkalajit tarvitsevat kukkiakseen tietynlaiset olosuhteet. Kun mansikka kukkii, se ei tuota rönsyjä. Toisaalta rönsyjä tuottava mansikka ei kuki. Kaupallisessa viljelyssä pitääkin hakea tasapainoa näiden mansikalle luonnollisten kasvuvaiheiden välillä. Pitkään kukkiva mansikka myös tuottaisi satoa nykyistä kauemmin. Vastauksia näihin kysymyksiin yritetään löytää molekyylibiologian avulla, sanoo molekulaarisen ja translationaalisen kasvibiologian apulaisprofessori Timo Hytönen. Lue lisää >>

9/2013
Sika ihmisten sairauksien tutkimuksen mallina?
On mielenkiintoista, miten paljon sika muistuttaa ihmistä – sillä on hyvin samankaltaiset sisäelimet, ruoansulatus ja koko kuin ihmisellä. Sika ihmisen sairauksien tutkimuksen mallina on mahdollinen tutkimusalue tulevaisuudessa, sanoo kotieläinten jalostustieteen ja biotekniikan professori Pekka Uimari. Lue lisää >>

8/2013
Miksi tiedettä kannattaa ja täytyy popularisoida?
Jokaisen tutkijan velvollisuuksiin kuulua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun silloin, kun on jotain sanottavaa. Tieteen popularisaatio on tärkeää, koska ihmisten ja päättäjien täytyy ymmärtää faktoja paremmin. Olen halunnut pitkäjänteisesti selkeyttää julkista keskustelua juuri geeniteknologian osalta, sanoo kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri. Lue lisää >>

8/2013
Miten kuoriaiset muuttavat lehmänläjien kaasupäästöjä?
Maatalous on yksi tärkeimmistä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähteistä. Myös karjankasvatuksesta pääsee ilmaan merkittävä määrä metaania. Metaani on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä kaasu. Suuri osa tästä metaanista tulee suoraan märehtijöiden suusta, mutta osa karkaa ilmaan laitumilla olevista lantaläjistä. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että lantaläjissä elävät kuoriaiset voivat vähentää metaanipäästöjä, kertoo agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin. Lue lisää >>. Kaikki tiedotteet aiheesta >>

8/2013
Millaista on nykyaikainen maataloustieteiden opiskelu?
Maatalouden opiskelu tänä päivänä on mielenkiintoista. Muun muassa ympäristön uudet haasteet, ekologisuus, luomutuotanto ja geeniteknologia tarjoavat tutkimuskohteita. Tuottavuuden parantaminen ympäristön kärsimättä tulee olemaan tulevaisuuden haaste, sanoo kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Mervi Seppänen. Lue lisää >>

5/2013
Voiko Marsissa kasvattaa ruokaa?
Maataloustieteiden laitoksen kaksi opiskelijaa olivat mukana Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n järjestämässä kilpailussa, jonka tarkoituksena oli suunnitella kasvihuone kuuhun tai Marsiin. Opiskelijoiden mukaan Marsissa olisi tekniikan puolesta mahdollista kasvattaa ruokaa jo nyt. Haasteena on muun muassa säteilyltä suojautuminen. Myös tarvittavien materiaalien saaminen Marsiin on haaste. Aluksi kaikki pitää tuoda: kasvualustat, ravinneliuokset, siemenet. Siemenet suunniteltiin kuljetettavan jäädytettyinä. Myöhemmin kompostoitua materiaalia voisi sekoittaa Marsin hiekkaan, visioivat agroekologian opiskelija Tuure Parviainen ja kasvinjalostuksen opiskelija Nanna Lehto. Lue lisää >>. Lue lisää 2 >>

4/2013
Ruoantuotannon tehokkuus eri tuotantotavoissa?
Luomutuotanto ja sen tehokkuus ovat asioita, joista keskustellaan sekä kuluttajien että tutkijoiden piireissä kiivaasti. Kumpi tuotantotapa onkaan tehotonta, luomu vai tavanomainen? Onko fossiilisten polttoaineiden huvetessa ja ympäristön kärsiessä muita realistisia vaihtoehtoja kuin siirtyä lähemmäs luomutuotantoa? Luomussa on oleellista se, että siinä pyritään kierrättämään ravinteita. Luomua tulisi suosia, vaikka se olekaan täydellinen tuotantotapa, vaan kehittyvä vaihtoehto. Luomutuotteen ostaminen on viesti markkinoille siitä, että kuluttajat haluavat jotain kestävämpää, pohtii agroekologian professori Juha Helenius. Lue lisää >>

4/2013
Proteiini- ja kuitupitoisen sinilupiinin hyödyt?
Harva tuntee proteiini- ja kuitupitoisen sinilupiinin hyödyt. Makealupiineihin kuuluva ja jalostettu sinilupiini on viljelykasvi, jota viljellään vähäisiä määriä myös Suomessa. Kyseessä ei ole luonnonvarainen, esimerkiksi tienvarsilla ja puutarhoissa nähtävä lupiini, joka ei käy ravinnoksi ihmisille eikä eläimille vaan on myrkyllinen, kertoo kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred Stoddard. Lue lisää >>

3/2013
Huonekasvit työpaikalla virkistävät
Savon Sanomien haastattelema asiantuntija, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Erja Rappe kehottaa hankkimaan huonekasveja työpaikoille virkistämään työpäivää. Lue lisää >>

3/2013
Neonikotinoidien vaikutus mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin
Euroopan komissiossa äänestetään neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamisesta maataloudessa. Neonikotinoidien epäillään olevan vahingollisia mehiläisille ja muille pölyttäjille. Aiheesta keskustelemassa Radio Helsingissä 5.3.2013 klo 12 - 13 maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen. Lue lisää >>

2/2013
Mitkä ovat geenimuuntelun perusteet ja mahdollisuudet?
Suomalaisten skeptikkojen vuonna 1987 perustaman tieteellisen yhdistyksen Skepsis ry:n kokouksessa puhunut kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri pohtii, mitkä ovat geenimuuntelun perusteet ja mahdollisuudet? Katso videotaltiointi esityksestä>>

1/2013
Paperista luontaisesti biohajoavaa maakatetta?
Nopeasti yleistyvä kateviljely voi jo lähitulevaisuudessa tarjota paperille uutta merkittävää kysyntää. Paperin luontainen biohajoavuus on kateviljelyssä etu, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa. Paperin soveltuvuutta kateviljelyyn on tutkittu yhteistyössä VTT:n kanssa. Paperikatteen eduista kertoo maatalousteknologian professori Jukka Ahokas. Lue lisää >>

1/2013
Vaihtoehto lihaverolle
Lihantuotanto rasittaa ympäristöä. Lihaa kuitenkin syödään yhä enemmän – pitäisikö yhteiskunnan ryhtyä kannustamaan lihansyönnin vähentämiseen? Tätä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä lihankulutuskeskustelussa pohtii kotieläinten jalostustieteen yliopistonlehtori Jarmo Juga. Lue lisää >>

1/2013
Ruoantuotannon uudet globaalit haasteet ja ratkaisut
Väestön kasvu sekä viljelyn tuotannolliset ja yhteiskunnalliset haasteet herättävät väistämättä kysymyksen siitä, pystyykö ihmiskunta tuottamaan riittävästi ravintoa ja jakamaan sen oikeudenmukaisesti kaikille ihmisille. Kotieläintalouden kestävyyttä on kritisoitu erityisesti ilmaston sekä veden ja luonnonvarojen riittävyyden näkökulmasta. Millainen on kotieläintalouden perusteltu ja toimiva rooli globaalin ruokaturvan edistäjänä? Muun muassa näistä asioita keskusteltiin Tieteen Päivillä 9-13.1.2013. Mukana keskustelussa oli laitokselta kotieläinten jalostustieteen yliopistonlehtori Jarmo Juga. Lue lisää >>
Katso videotaltioinnit esityksistä >>

12/2012
Sademetsän salaisuudet selviävät
Suurin osa maapallon monisoluisista lajeista on trooppisissa metsissä eläviä niveljalkaisia. Tähän mennessä niiden tarkkaa määrää on ollut vaikea selvittää – edes yksittäisen metsän osalta. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut selvittämään panamalaisen sademetsän lajirunsauden. Mukana olleet tutkijat ovat ryömineet, kiipeilleet ja ottaneet näytteitä 60 neliökilometrin laajuisesta trooppisesta metsästä. Mukana oli myös agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin. Lue lisää 1 >>, Lue lisää 2 >>, Lue lisää 3 >>, Lue lisää 4 >>, Lue lisää 5 >>. Katso video >>. Kaikki tiedotteet aiheesta >>

11/2012
Rucolaa hipeille vai ruokaa massoille?
Kotimainen kaupunkiviljelyn uusi aalto on hieno ilmiö, mutta onko se ruoantuotannon näkökulmasta tuomittu kuriositeetiksi? Kattoviljely lisääntyy koko ajan, ja tutkimustietoakin on kohta tarjolla. Haastateltavana mm. puutarhatieteen yliopistonlehtori Leena Linden.
Lue lisää >>

10/2012
Kasvien geenimuuntelu ihastuttaa, vihastuttaa ja pelottaa
Euroopassa muuntelu on ollut vastatuulessa, mutta muunneltua soijaa ja maissia viljellään yleisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yle Radio Suomen Teemaillassa 30.10.2012 tehdään selvää kasvien geenimuuntelusta. Kysymyksiin vastaamassa ovat kaupallinen neuvos Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriöstä, kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta ja Geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Kirsi Törmäkangas sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuuntele keskustelu >>

10/2012
Ruoka ja elämä
Syksyn 2012 HY:n Studia Generalissa keskustellaan aiheista Ruoka ja elämä. Mukana mm. kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri (Geenimuunneltu ruoka), agroekologian professori Juha Helenius (Luomussako Suomen tulevaisuus?) sekä kasvipatologian professori Jari Valkonen (Riittääkö ruoka vielä vuonna 2025?).
Katso videotaltioinnit esityksistä Keinotekoista vai luonnonmukaista? >> ja Riittääkö ruoka, riittääkö vesi? >>

8/2012
Sadonkorjuu - läheltä vai kaukaa?
HY:n Tiedekulmassa 27. - 31.8.2012 esiintyi jälleen useita maataloustieteiden laitoksen tutkijoita. Taas on sadonkorjuun aika. Mutta mistä viljely alkaa? Onko alkuperällä merkitystä? Mitä tarkoittaa maatalouden ympäristötehokkuus? Eläinten hyvinvointi on tärkeää, mutta miten genomiikka siihen liittyy? Millaista ruokaa sinä valitset? Mm. näistä aiheista kertoivat professorit Jari Valkonen, Aila Vanhatalo, Jarmo Valaja, Jukka Ahokas ja Pirjo Mäkelä, tohtorikoulutettavat Petra Egilmez, Taina Laaksoharju, Laura Puhakka ja Hannu Mikkola ja yliopistonlehtorit Tomas Roslin, Jarmo Juga, Matti Pastell ja Tuomo Kokkonen . Katso videotaltioinnit esityksistä >> Ahokas, Egilmez, Juga, Kokkonen, Laaksoharju, Mikkola, Pastell, Puhakka, Roslin, Valaja, Valkonen, Vanhatalo, paneelikeskustelu

7/2012
Kesantoja tarvitaan monimuotoisuuden ylläpitämiseen
Maataloustuotanto on pitkään kehittynyt yhä voimaperäisempään suuntaan. Kiristyvän kilpailun vuoksi maankäyttöä on tehostettu, ja tuotantopanosten määrä kasvaa. Tämä kehitys aiheuttaa myös monia ympäristöongelmia. Maataloustieteiden laitoksen tutkija ja dosentti Iryna Herzon pohtii yhdessä alan muiden tutkijoiden kanssa, mitä keinoja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi ja ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarvittaisi. Lue lisää >>

5/2012
Kasvimaailman salaisuuksista
HY:n Tiedekulmassa 14. - 15.5.2012 esiintyi useita maataloustieteiden laitoksen tutkijoita. Mitä ovat salakavalat puutarhan pikkutappajat? Mikä on mykerökukinnon tai jatkuvan marjasadon salaisuus? Palkokasvit - osa tulevaisuuden kestävää maataloutta? Mm. näistä aiheista kertoivat kasvibiotekniikan tutkija Hannu Hotti, kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri, puutarhatieteen tutkija Timo Hytönen ja kasvinviljelytieteen tutkija Tuula Puhakainen. Katso videotaltioinnit esityksistä >> Hotti, Hytönen, Teeri

1/2012
Tekniikan Päivien 2012 teemana maa
Otaniemessä järjestetyille Tekniikan Päiville osallistui 13. - 14.1.2012 useita tutkijoita maataloustieteiden laitokselta. Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku valotti esityksessään veden liikkeitä maaperässä. Katso videotaltioinnit esityksistä >>

11/2011
Maatalous haavoittuvainen vaihteleville sääoloille
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja siitä riippuvaisiin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun? Maatalous-osahankkeen vetäjä, agroekologian professori Juha Helenius pohti näitä asioita mittavan EU-rahoitteisen VACCIA-hankkeen loppuseminaarissa. Lue lisää >>

12/2011
Ihana, kamala geenimuuntelu
Geenimuuntelu. Toisten mielestä se voi auttaa maailman nälkäisiä ja vastata ruuantuotannon kasvaviin haasteisiin, toisten mielestä se on riskialtis kokeellinen tekniikka. Onko se tätä nykyä läpikaluttu aihe vai elintärkeä väittely? Jotta keskustelu ei ainakaan loppuisi, Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri ja GMO-vapaa Suomi -liikkeen aktivisti, solubiologi Liisa Kuusipalo vastasivat muutamiin tavallisimpiin väitteisiin geenimuuntelusta. Lue lisää >>

10/2011
Nurmikasvit ja ilmastonmuutos
Maataloustieteiden laitoksen kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Mervi Seppänen kertoo, miksi nurmikasvien tutkimus on tulevaisuudessakin tärkeää. Tiesitkö, että sinäkin syöt 3 - 4 kiloa nurmirehua päivittäin? Katso lisää YouTubesta >>

8/2011
Luomulihaa vai teholihaa?
Luomua halutaan kauppohin, mutta onko kuluttaja valmis maksamaan siitä? Pitkälle jalostetut broilerit hirvittävät, mutta kaupasta ostetaan silti halpaa lihaa. Lihanjalostuksesta ja luomulihasta keskustelivat karjatilallinen Raija Rehnberg sekä kotieläinten jalostustieteen professori Jarmo Juga. Katso video >>

8/2011
Peltorobotit viljelevät maata tulevaisuudessa
Eläinten ja peltojen hoitamiseen on kehitteillä uudenlaista tekniikkaa. Tavoitteena on tehdä laitteita, jotka toimivat mahdollisimman itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta, kertoo laitoksen tutkija Petro Tamminen. Lue lisää >>

6/2011
Maaseudun nuoret ja Helsingin yliopiston tutkijat lehmänläjien äärellä
Mikä rooli on lieroilla, lantiaisilla ja sittiäisillä lehmänläjien hajottamisessa? Entä miten käy sonnan hajoamisen, kun tietyt lajit harvinaistuvat? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Helsingin yliopiston tutkijoiden ja Suomen 4H-liiton yhteistyöhankkeessa. Hankkeessa mukana laitokselta agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin ja koordinaattori Bess Hardwick. Lue lisää 1 >>, Lue lisää 2 >>, Lue lisää 3 >>

5/2011
Tuholaistorjunta aloitettiin Yyterissä
Porin Yyterissä on aloitettu laajamittainen biologinen sota tähtikudospistiäistä vastaan. Tästä huolimatta metsätuhojen odotetaan kasvavan tänä kesänä jopa sadalla hehtaarilla. Neljäsosa kaikista Yyterin maaperässä elävistä pistiäistoukista aloittaa parveilun seuraavan kahden viikon aikana, toteaa maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen. Lue lisää >>

1/2011
Luomu ravitsee - GM pelastaa?
Luomuruoka on tavanomaista ruokaa ravitsevampaa. Geenitekniikka taas saattaa auttaa ruoan riittämään tulevaisuudessa, kerrottiin Tieteen päivillä 13.1. Keskustelijoina erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen ja kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri. Lue lisää >>

12/2010
Ligniini liimaa puissa ja heinissä
Puutuneiden kasvisolujen seinän yhdiste, ligniini, luo vastakkaiset asetemat toisaalta kasvin hyvinvoinnin ja toisaalta ihmisten intressien välille. Kasvi tarvitsee ligniiniä varren tukevoittamiseen, veden ja ravinteiden kuljetuksessa ja taudinkestävyyden parantamiseen. Toisaalta puiden ja rehukasvien hyödyntämisen kannalta ligniini on usein ongelma paperintuotannossa, bioetanolin valmistuksessa ja rehutuotannossa. Akatemiatutkija ja dosentti Anna Kärkönen pohtii yhdessä alan muiden tutkijoiden kanssa, mitä vaikutuksia ligniinin määrän tai pitoisuuden jalostuksella voisi olla. Lue lisää >>

7/2010
Voisiko palkokasvien viljelyä lisätä Suomessa?
Vain harvat lajikkeet pärjäävät maamme oloissa. Mahdollisuuksia tuotannon lisäämiseen saattaa kuitenkin löytyä uusista eurooppalaisperäisistä lajikkeista, selviää kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred Stoddardin tutkimuksista. Lue lisää >>

6/2010
Luomuviljely voi luoda perustan tuottavalle ja kestävälle maataloudelle?
Luomuviljely antaa tilastojen valossa vähemmän satoa peltohehtaaria kohden kuin tavanomainen viljely. Oikeilla viljelytekniikoilla luomuviljelyn satoja voidaan kuitenkin kasvattaa, selviää tutkija Paul Riesingerin tuoreesta tutkimuksesta. Lue lisää >>

6/2010
Miten gerberan kukka muotoutuu?
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden laitoksen tutkijat, professori Teemu Teerin ja professori Paula Elomaan johdolla, ovat julkaisseet arvostetussa BMC Plant Biology -verkkolehdessä kaksi artikkelia, joissa selvitetään geenien vaikutusta kukan rakenteeseen sädelatvalla eli gerberalla. Lue lisää >>

3/2010
Kasvit imuroimaan saastunutta maata?
Paljon biomassaa tuottavat viljelykasvit kuten hamppu ja lupiini näyttäisivät soveltuvan saastuneen maaperän puhdistukseen eli fytoremediaatioon. Lisäksi niitä voidaan käyttää bioenergian raaka-aineena tai viherrakentamiseen ja eroosion torjuntaan. Kasvinviljelytieteen professori Pirjo Mäkelä esittelee asiaa Maaseudun Tiede 3/2010 sivulla 7. Lue lisää >>

1/2010
Kuinka kehitysmaiden ruokatuotanto turvataan?
Akatemiaprofessori, kasvipatologian professori Jari Valkonen kertoo, mitä tiedeyhteisö voi tehdä kehitysmaiden ruokatuotannon turvaamiseksi. Lue lisää >>

3/2009
Härkäpavusta Euroopan soija?
Palkokasvitutkija ihmettelee, miksei Euroopassa herätä palkokasvien jalostukseen ja laajempaan viljelyyn. Tuontisoija olisi mahdollista korvata paikallisilla valkuaiskasveilla, toteaa kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred StoddardLue lisää >>

10/2008
Onko bioenergia vastaus tulevaisuuden maailmanlaajuiseen energiantarpeeseen?
Uusiutumattomat energianlähteet hupenevat maapallolta ja päästöjä pitää vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uusia, tehokkaita ja samalla ympäristöystävällisiä energiantuotantotapoja tutkitaan kuumeisesti eri puolilla maailmaa, jotta haasteisiin voitaisiin vastata. Mitä mahdollisuuksia tarjoaa bioenergia, kysyy kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred StoddardLue lisää >>

7/2008
Miten yhden geenin siirto vaikuttaa kasvissa muihin geeneihin ja kasvin aineenvaihduntaan?
Tätä kysymystä tutkittiin kasvin- ja metsänjalostuksen professori Teemu Teerin johtamassa ESGEMO-tutkimusohjelman hankkeessa. Lue lisää >>

6/2008
Maaseudun nuoret ja yliopiston tutkijat syynäävät yhdessä lehmänläjiä
Helsingin yliopiston tutkijat ja Suomen 4H-liitto toteuttivat kesällä 2008 ainutlaatuisen hankkeen. 4H-nuoret keräsivät lantakuoriaisnäytteitä yli 130 maatilalta ympäri maan. Tavoitteena oli selvittää, miten maataloudessa jatkuvat muutokset vaikuttavat perinnemaisemiemme pieneliöihin. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti sitä, miten karjatilojen määrän hupeneminen ja maalaismaiseman muuttuminen vaikuttavat lantakuoriaislajistoon. Laidunten katoamisesta kärsivät kuoriaisten lisäksi myös sadat muut laiduntamisesta riippuvaiset eläin- ja kasvilajit. Mukana projektissa oli myös agroekologian yliopistonlehtori Tomas Roslin. Lue lisää >>

8/2007
Mitä hyönteiset kertovat ympäristöstämme?
Akatemiatutkija Tomas Roslin työskentelee Helsingin yliopistossa Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä. Hänen tutkimuskohteenaan ovat eliöt, joiden elinympäristö jakautuu pieniin pirstaleisiin. Tällaisia eliöitä ovat muun muassa lannassa elävät lantakuoriaiset ja tammen lehvästössä elävät kasvinsyöjähyönteiset. Työssään Roslin selvittää myös lajien alueellisiin levinneisyyksiin vaikuttavia tekijöitä. Lue lisää >>

Katso myös Suomen Akatemian v. 2005 kannustuspalkinnon saajan esittelyvideo.

11/2007
Ovatko hernekasvit ja maissi Suomen tulevaisuuden bioenergialähteitä?
Hernekasvit ja maissi saattavat tulevaisuudessa tuottaa Suomelle hiilidioksidineutraalia bioenergiaa, toteaa kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred StoddardLue lisää >>

11/2007
Bioenergiasta toivotaan ratkaisua energiakriisiin.
Viikin pellolla selvitetään, kuinka innosta kasvaisi tuottoisa sato. Vastaajina kasvinviljelytieteen professori Pirjo Mäkelä ja kasvinviljelytieteen yliopistonlehtori Fred StoddardLue lisää >>

2/2007
Voiko bioteknologialla suojella ympäristöä? Minkälaisia ympäristöriskejä sovelluksiin liittyy? Miten tätä valvotaan?
Vastaajina kasvin- ja metsänjalostuksen professori Teemu Teeri ja solubiologi Liisa Kuusipalo. Lue lisää >>

5/2005
Gm-kasvit – Puoltaako vai vastustaako?
Osassa maailmaa geneettisesti muunneltuja kasveja on viljelty kaupallisesti jo vuosikymmenen ajan. EU lopetti viisivuotisen lupakieltonsa ja alkaa taas hyväksyä uusia gm-tuotteita. On odotettavissa, että niitä aletaan myydä myös Suomessa. Suomen Akatemian rahoittamassa ESGEMO-tutkimusohjelmassa tutkitaan GM-kasvien vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen sekä niiden sosio-ekonomisia vaikutuksia. Lue lisää >>

2003
Geenitekniikan arvokeskustelu pukeutuu asiakeskustelun vaatteisiin
Kannanottoja ja keskustelua geenimuuntelusta. Vastaajina kasvin- ja metsänjalostuksen professori Teemu Teeri ja kasvibiotekniikan professori Alan Schulman (MTT). Lue lisää >>