Historia

Viikki campus

Maataloustieteiden laitos aloitti toimintansa 1. 1.2010.  Laitoksen historian kannalta tärkeä tapahtuma oli Keisari Aleksanteri II:n aikana 1858 perustetut kaksi valtionagronomin virkaa. Seuraava etappi oli agronomikoulutuksen alku Mustialan maatalousoppilaitoksessa vuonna 1865. Vuonna 1896 Senaatti päätti, että korkein maatalousopetus siirretään Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon. Yliopistossa maanviljelys-taloudellisen osaston perustamisesta tehtiin päätös 1898. Ensimmäinen professori, maanviljelyskemian ja maanviljelysfysiikan professori Arthur Rindell nimitettiin virkaansa 1900. Ensimmäinen Maataloustieteiden laitoksen nykyisiä aloja edeltävä virka oli entomologian apulainen – tehtävään sisältyi myös valtion entomologina toimiminen - johon 1901 nimitettiin Enzio Reuter.  Agronominen laitos perustettiin Rauhankatu 15:een syyslukukaudella 1901. Monien laitosrakenteiden muutosvaiheiden kautta oli Maataloustieteiden laitoksen perustaminen 2009 tehdyllä Helsingin yliopiston päätöksellä  merkittävä uudistus kohden nykyisiä tutkimuksen ja opetuksen vaatimuksia vastaavaa yliopistollista ainelaitosrakennetta.

Nykyinen  maataloustieteiden laitos muodostui kolmen  laitoksen päätöksestä liittyä yhteen. Yhdistyessään nämä kolme yksikköä olivat nimeltään agroteknologian laitos, kotieläintieteen laitos ja soveltavan biologian laitos.  Yhdistymisen perusteena oli muodostaa entistä paremmin maatalousalan tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen nykyisiä tarpeita palveleva kokonaisuus. Samalla uuden laitoksen vastuulle liitettiin myös Viikin opetus- ja tutkimustila sekä Muddusjärven tutkimusasema.

Laitosten yhdistymisessä syntyi useita toisiaan tukevia järjestäytymisen ulottuvuuksia. Eräs keskeisimpiä yhdistymisen merkityksiä oli maatalouden tutkimuksen ja opetuksen kaikkien osa-alueiden (kasvintuotanto, kotieläintuotanto ja maatalous- ja ympäristöteknologia) sijoittuminen samaan yksikköön, jolloin voidaan tehokkaasti hyödyntää uuden laitoksen monitieteisyyttä tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikuttamisessa.

(Lähde historistietoihin: Halonen, T. 2008. Maasta ja puusta pidemmälle. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historia. I osa: Hyödyn aikakaudesta vuoteen 1945. Helsinki.)