Suomeksi Yliopiston etusivulle På svenska In English Kielivalinta
Helsingin yliopisto
Maantieteen laitos
Tietoa laitoksesta:

 

  • Hakemisto
  • Ajankohtaista
  • Avoimia virkoja
  • Tiedekunta
  • Kumpulan kampus
  • Mainari - HY:n henkilöhakemisto
  • Webmail
  • Toimisto:

    Gustaf Hällströmin katu 2 (PL 64)
    00014 Helsingin yliopisto
    puh. (09) 191 50790
    puh. (09) 191 50788 (informaatikko)
    fax (09) 191 50760

     

    Physicum on avoinna arkisin klo 8 - 19.
    Tiedekirjasto on avoinna
    ma 8-19      ti-to 8-18      pe 8-16

    Tutkijakoulu

    Asumisen muutoksen tutkijakoulu
    Graduate school on housing studies and social change

    Tutkijakoulutuspaikkojen haku

    Tutkijakoulun toiminta-ajatus

    Asumiseen liittyvät ongelmat ovat muuttumassa Suomen kaupungistuessa ja kaupunkien alueellisen rakenteen eurooppalaistuessa. Etenkin pääkaupunkiseudulla asutaan edelleen eurooppalaisittain hyvin ahtaasti. Uuden talouden keskuksiksi pyrkivissä kaupungeissa ongelmaksi on nousemassa puute isoista asunnoista. Ahtaan ja kalliin asumisen sekä koetun turvattomuuden myötä lapsiperheet hakeutuvat kehyskuntiin. Kaupunkirakenteen hajautuminen siten, että perinteisen ydinkeskustan rinnalle nousee muita keskuksia, tuo uusia haasteita asumisen muutoksen hallintaan.

    Rakennusteollisuus ja yhdyskunta- ja asuntosuunnittelu eivät ole vielä laajemmin joutuneet kohtaamaan moninaistuvia elämäntyylejä tai etnisyydestä ja maahanmuutosta syntyviä vaatimuksia. Asuinolosuhteita kehittämällä on tavoitteena ratkaista myös väestörakenteen ikääntymisen myötä syntyviä ongelmia laitostunutta palvelurakennetta purettaessa. Asumiseen liittyvät uudet tekniset järjestelmät kuten mobiilipalvelut tarvitsevat tuekseen kunnianhimoista tutkimustyötä. Kaupunkien on asuinympäristöillään pystyttävä kilpailemaan mm. ulkomaisista opiskelijoista ja asiantuntijoista. Asumisen ja asuinalueiden kilpailukyvyn ohella asumisen laatu on kyettävä määrittelemään riittävän moniulotteisesti, kiinnittäen huomiota asuntojen rakentamisen ja rahoittamisen lisäksi niin palvelurakenteeseen, liikenteelliseen saavutettavuuteen kuin asuntojen ja asuinalueiden viihtyisyyteen ja esteettiseen laatuun.

    Vaikka suomalainen asumisen tutkimus on ollut osin korkeatasoista, kokonaisuutena ottaen se on ollut erillisistä, kapeista näköaloista ponnistavaa, soveltavaa, tuottajalähtöistä, pirstaleista ja riittämätöntä. Asumisen muutoksessa punoutuvat yhteen rakenteet (asuntomarkkinoiden ja kaupunkirakenteiden muutokset), kulttuuri ja sen muutos (asumiseen liittyvät preferenssit) sekä instituutioiden ja organisaatioiden toiminta. Taustalla ovat talouden globalisaatio sekä alueiden nousu ja kilpailu, mutta myös sosiaalisen koheesion tavoittelu. Kasvukuntien nopea kasvu tuo mukanaan joukon kompleksisia kysymyksiä maankäytön suunnitteluun, kuntatalouden hallintaan ja sosiaalisten rakenteiden jäsentymiseen. Mittakaavan kasvu lisää tarvittavan tarkastelun moniulotteisuutta. Vaativaa on asumiseen liittyvien ongelmien kontekstuaalinen tulkinta ja vaikuttavien yhteyksien tunnistaminen.

    Asumisen tutkijakoulu on asumisen muutokseen suuntautuva monitieteinen tutkijakoulu. Se kohdistuu suurehkoihin suomalaisiin kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin kaupunkiseutuihin. Samalla se integroi jo käynnissä olevissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa työskenteleviä tohtoriopiskelijoita ja tuo mukaan projekteihin sisäänrakennetun vertailtavuuden. Tutkijakoulu tuottaa uutta tutkimustietoa asumisesta ja kouluttaa uusia tutkijoita asuntotutkimuksen alueelle monen tieteenalan suunnalta. Se vastaa laaja-alaisesti asumisen ja rakentamisen tutkimustarpeisiin, joiden merkitystä useat tahot ovat korostaneet viimeaikoina. Koulun tavoitteena on kouluttaa kansainvälisesti päteviä ja kriittisiä tutkijoita ja ammattilaisia, jotka kykenevät laadukkaaseen monitieteiseen tutkimukseen, integroivaan kehittämiseen sekä osallistumaan kansainväliseen toimintaan. Koulu mahdollistaa alan kehittymisen pidemmällä tähtäimellä.

    Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.1.2003 Suomen rakennuspoliittisen ohjelman, jossa todetaan mm, että rakentamisessa on pyrittävä parempaan laatuun, parempaan elinkaari- ja ympäristöosaamiseen, parempaan kilpailuun ja tuottavuuteen sekä erityisesti rakentamaan asuntoja asukkaan ehdoin. Vuonna 2004 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat valmistelleet laadukkaan asumisen turvaamiseen tähtäävää Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelmaa. Suomen Kiinteistöliitto on koordinoinut Tekesin rahoituksella kehitysohjelman pilottiprojekteja, joissa asumista lähestytään kaavoituskysymysten, valtion asuntopoliittisten ohjauskeinojen sekä asuntorakentamisen rahoituksen ja sijoittamisen näkökulmasta.

    Osa tätä kehitysohjelmaa on ollut Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK) tehty ”Suomalaisen asumistutkimuksen tila ja tarpeet 2005” selvitys, joka perustuu laajaan asumistutkimuksen bibliografiaan. Selvityksessä on todettu suomalaisen asumistutkimuksen olevan akateemisesti vähäistä ja heikosti rahoitettua. Selvityksen mukaan on tärkeää, että asumistutkimuksella on kiinteä yhteys kaupunkitutkimukseen. Asuminen on erityisesti kaupunkiongelma, eikä asumista ole mielekästä tarkastella irrallisena toimintaympäristöstään.

    Myös Ympäristöministeriön asettama selvitysmies, hallintoneuvos Lauri Tarasti on Valtion asuntorahaston (ARA) kehittämistä koskeneessa selvityksessään 10.12.2004 todennut, että Suomeen tarvitaan nimenomaan asuinoloihin keskittyvää akateemista tutkimusta.

    Asumisen tutkimuksessa on tärkeää pyrkiä entistä laajempaan monitieteisyyteen. Alueiden sosiaaliseen elämään liittyvä näkökulma on kyettävä yhdistämään kulttuuriseen, mm. asumispreferensseihin liittyvään näkökulmaan ja taloudelliseen, asuntomarkkinoihin liittyvään tarkasteluun. Nämä näkökulmat on yhdistettävä yhdyskuntarakenteen- ja tekniikan sekä asumisen fyysisten piirteiden suunnitteluun ja tutkimukseen sekä asuntosuunnitteluun. Tämä edellyttää, että sosiaalisten, taloudellisten ja teknisten tieteiden näkökulma pitäisi ongelmalähtöisesti yhdistää ainakin seuraaviin aihealueisiin kohdistuvissa tutkimusalueissa:

      • yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu
      • asuinalue- ja asuntosuunnittelu
      • asumisvalinnat, sosiaalinen elämä ja asuinalueiden eriytyminen
      • asuntomarkkinat ja muuttoliike
      • asuinympäristön kulttuurinen kokeminen ja rakentuminen.
      • kaupunki- asumis- ja yhdyskuntapolitiikka ja sen vaikutukset

    Haettu tutkijakoulu on tarpeellinen, koska

      • asumiseen liittyvään tutkimukseen ja sitä taitaviin ihmisiin kohdistuu aito yhteiskunnallinen tilaus, joka on pysyvä ja edellyttää selväpiirteistä panostusta aihepiiriin.
      • alalta puuttuu sekä tutkijaopiskelijapaikkoja että jatkokoulutuksen koordinointi
      • monitieteisenä alana sitä on vaikea sijoittaa olemassa oleviin tutkijakouluihin
      • merkityksellinen tutkijakoulutus edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä
      • Suomessa ei ole tarpeeksi asumisen tutkimukseen koulutettuja tutkijoita, yliopisto-opettajia ja kehittäjiä sen enempää kansallisiin tarpeisiin kuin vahvistuvaan kansainväliseen yhteistyöhönkään.

     

    Tutkijakoulun tahot

    Tutkijakoulun vastuullinen yliopisto on Helsingin yliopisto, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran johdolla. Koulua koordinoidaan virkatyönä TKK/YTK:sta, joka on valtakunnallinen kaupunki- ja suunnittelututkimuksen laitos, yhdessä koulun ohjaajapoolin ja johtoryhmän kanssa.

    Ohjaajapooli

    Tutkijoiden tueksi tarjotaan koulussa erikseen sovittua ohjaajajoukkoa, ohjaajapoolia. He ovat osin HY:ssa, TKK:ssa, TAYssä työskenteleviä professoreita sekä kokeneita tutkijoita. Heidän kauttaan kytkennät myös kansainvälisiin ohjaajiin ovat olemassa. Kunkin jatkokoulutettava valitsee varsinaisen ohjaajan, joka on viimekädessä vastuussa tutkijakoulutettavan ohjauksesta.

    Ohjaajapoolin kokoonpano on seuraava:

    HY

    • Matti Kortteinen, sosiologian dosentti
    • Heikki Loikkanen, kaupunkitalouden professori
    • Mari Vaattovaara, kaupunkimaantieteen professori
    • Mauno Kosonen, suunnittelumaantieteen professori
    • Pentti Viitala, suunnittelumaantieteen professori
    • Tapani Valkonen, kaupunkisosiologian professori

    TKK

    • Hilkka Lehtonen, YTK:n johtaja, professori
    • Mervi Ilmonen, YTK:n senioritutkija
    • Peter Ache, TKK, YTK ja arkkitehtiosasto, Professor of European Metropolitan Planning
    • Kimmo Lapintie, arkkitehtiosaston yhdyskuntasuunnittelun professori
    • Tuomo Siitonen, arkkitehtiosaston asuntosuunnittelun professori

    TAY

    • Pertti Alasuutari, sosiologian professori, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtaja

    Helsingin kaupungin tietokeskus

    • Harry Schulman, tutkimusprofessori

    Johtoryhmä

    Johtoryhmässä toimivat ohjaajapooliin kuuluvien lisäksi:

    • Ylijohtaja Teuvo Ijäs, Valtion asuntorahasto ARA
    • Yliarkkitehti Aila Korpivaara, Ympäristöministeriö
    • Johtaja Juha Kostiainen, YIT- yhtymä Oy
    • Tutkimusjohtaja Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto
    • Johtaja Eero Holstila, Culminatum Oy

    Johtoryhmän tehtävänä on

    • määrittää tutkijakoulun painopistealueet
    • olla mukana tutkijakoulutettavien tutkimusaiheiden kehittelyssä
    • päättää tutkijakouluun hyväksyttävistä opiskelijoista ja siihen liittyvistä valintaperusteista
    • hyväksyä ohjaajapooliin mahdollisia uusia jäseniä
    • päättää tutkijakoulun varoilla pidettävistä kursseista
    • seurata tutkimusten etenemistä ja olla apuna tulosten tulkinnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edesauttamisessa

    Johtoryhmässä ja ohjaajapoolissa on mukana ne tahot, jotka kansallisesti käytännössä vastaavat asumisen tutkimuksesta (HY, TY, Helsingin kaupunki/Tieke, YTK), kehittämisestä (YM, Culminatum, YTK, Kiinteistöliitto), rahoittamisesta (esim. ARA ja YM) ja rakentamisesta (Helsingin kaupunki, YIT). Tätä monitieteistä ja käytäntöä lähellä olevaa asiantuntemusta hyödynnetään yksittäisten opinnäytteiden rakentamisessa, erityisesti tutkimuskysymysten, näkökulmien ja tutkimusasetelmien muotoilemisessa ja tulosten tulkinnassa. Tämä on tärkeää tämä tulosten yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.