Pääkaupunkiseudun sosiaalisessa erilaistumisessa keskeinen tekijä on kulloinenkin elämänvaihe. Kyse ei ole vain voimavaroista, vaan ennen kaikkea kaupunkilaisten valinnoista. Esimerkiksi lapsiperheiden kansoittamat alueet erottuvat pääkaupunkiseudulla selvinä vyöhykkeinä. Lapsiperheen elämänvaiheeseen kuuluvat muun muassa ruokakunnan suuri koko ja verrattain isot, pääosaltaan itse omistetut asunnot. Näiden alueiden sosioekonominen asema on melko korkea. Hyvinvoinnin alueellista erilaistumista pidetään yleensä luonnollisena ilmiönä.
 

Tutkimuksissa sosiaalista erilaistumista ja hyvinvointia kuvataan usein koulutustasolla. Koulutus vaikuttaa ammatilliseen etenemiseen, sosiaaliseen arvostukseen ja elintason lisäksi myös elämäntapaan. Pääkaupunkiseutu jakautuu selvästi peruskoulutuksen ja korkeakoulutuksen saaneiden asukkaiden alueisiin. Tämä korostaa arvojen ja valintojen merkitystä kaupungin sosioekonomista rakennetta muokkaavana tekijänä.

Lähde: Vaattovaara (1998)