ETUSIVU

 
Korkeakoulu- ja tiedeuutiset
Koonnut: ANNI-ELINA KARVONEN
FORUM AVOIMET VIRAT APURAHAT 
TAPAHTUMAT
Kumoa hallitus, toimittaja!
Maissi maailmanmarkkinoille
Runeberg-palkittu
Tietokonelahjoitus Renvall-instituutille
Yliopistolle kestävän kehityksen ohjelma
Brittidekkarin kauhukakara
Vanha Kalevala veistettiin uudelleen
Epävirallista hoito-oppia
Opettajat vaihdossa
Puujalan globaali vastuu
Näkövamma ja syöpäriski
Oi lennä jälleen Roomaan
Katsojalukujen tuijottajat
Mistä tulet, ohra?
Kunniajäsenyys Sollamolle
100 vuotta sitten

 

KUMOA HALLITUS, TOIMITTAJA!

Tähtijournalisteilla on iso vaikutusvalta Virossa. Jos toimittaja on onnistunut kaatamaan hallituksen on hän hyvä, kertoi Tarton yliopiston tiedotusopin laitoksen lehtori Tiit Hennoste. Hän puhui Viron mediat -luentosarjan tilaisuudessa, joka järjestettiin Helsingin yliopistossa helmikuun 23. päivänä.

Virolaiset päivälehdet ovat eläneet viime vuosina muutoksen aikoja. Neuvostovallan aikana lehdistä ei löytynyt neutraaleja uutisia, vaan kaikissa oli puolueen mielipiteen leima. 90-luvun alussa vedettiin ensimmäistä kertaa raja mielipiteen ja uutisen välille. Tällä hetkellä Viron mediassa on menossa keskittymisen aika.Viime vuonna maahan esimerkiksi rantautui ruotsalainen Bonnier-konserni.

– Vaikka päivälehdet ottavat nykyään selkeästi kantaa asioihin, ovat ne kaikki sitoutumattomia. Samalla lehdet ovat muuttuneet oikeistolaisiksi, Hennoste arvioi.

Päivälehtien suosikkiaiheet löytyvät korruptiosta, skandaaleista ja rikollisuudesta.
Kiellettyjä aiheita ei enää ole!

Jatkokertomukset ovat virolaisen päivälehtien yksi erityinen piirre.

– Se on erittäin vanha perinne. Olen itse lukenut dekkarini päivälehtien sivuilta, Tiit Hennoste kertoi.

Mertzi Bergman

SIVUN ALKUUN


MAISSI MAAILMANMARKKINOILLE

Pohjois-Zambiassa vallitsee intressiristiriita valtion harjoittaman maaseutukehitystä koskevan makropolitiikan ja kansalaisten yksityisten mikropoliittisten pyrkimysten välillä. Näin totesi kehitysmaatutkimuksen laitoksen 16.2 järjestämässä tilaisuudessa professori Owen Sichone Uppsalan Pohjois-Afrikan instituutista. Sichone on tutkinut maaseudun kehitystä Pohjois-Zambian ja Tansanian rajalla.

Paikallisille maanviljelijöille maissi on ollut menestyksekkäin ja kahvi epäonnistunein viljelykasvi. Ulkomaiset sijoittajat ja sponsorit ovat halunneet investoida vain kahvin kaltaisiin rahaa tuottaviin satoihin, joilla ei ole merkitystä paikalliselle maataloudelle. Eräänä ratkaisuna intressiristiriitaan olisi riittävän markkinahinnan takaaminen myös maissin kaltaiselle epävarmemmalle tuotteelle.

Rita Dahl

SIVUN ALKUUN


RUNEBERG-PALKITTU

Professori Hans Åkerblom Helsingin yliopiston lasten ja nuorten klinikalta on saanut Finska Läkaresällskapetin 100 000 markan suuruisen vuoden 1999 Runeberg-palkinnon. Palkinto myönnettiin Åkerblomille hänen pitkäaikaisesta lapsuusiän diabeteksen epidemiologiaan, syntyyn, ennustamiseen ja ehkäisyyn liittyvästä tutkimustyöstään.

SIVUN ALKUUN


TIETOKONELAHJOITUS RENVALL-INSTITUUTILLE

Yhdysvaltain Tiedotustoimisto on lahjoittanut Pohjois-Amerikan tutkimuksen ainejärjestö Frontierille tietokoneen Renvall-instituutin kaikkien opiskelijoiden käyttöön. Luovutustilaisuudessa 1.3.1999 Tiedotuspalvelun lehdistö- ja kulttuurivastaava Philippe duChateau halusi painottaa Renvall-instituutin ja oman laitoksensa toimivaa yhteistyötä.

Renvall-instituutin monitieteisissä opintokokonaisuuksissa on lukuvuonna 1998–99 lähemmäs 800 suomalaista ja ulkomaista opiskelijaa. Yhteistyö kuuden opintokokonaisuuden ja yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa on lisääntynyt entisestään instituutin opetuksen ja tutkimuksen laajennuttua.

Tätä korosti myös Bicentennial Fulbright-professori Jeffrey Kaplan, joka Renvall-instituutista käsin hoitaa Yhdysvaltain tutkimuksen vierailuprofessuuria.

– Hyvät yhteiskuntasuhteet ovat yliopistolle vain hyödyksi. Niistä hyötyvät myös opiskelijat. Tietokone- ja kirjalahjoitukset ovat erityisen tervetulleita, sillä ne eivät välttämättä iske suurta aukkoa lahjoittajan kukkaroon. Sen sijaan laitosten pieneneviä voimavaroja esimerkiksi tietokonehankinnat verottavat tuntuvasti, Kaplan totesi.

Pirkko Hautamäki

SIVUN ALKUUN


YLIOPISTOLLE KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA

Yliopiston konsistorin hyväksymän kestävän kehityksen ohjelman mukaan yliopiston pitäisi ottaa ympäristöjohtaminen osaksi organisaation hallintoa. Tavoitteena on kehittää seuraavan vuosikymmenen aikana yliopiston toimintaan sopiva ympäristöjärjestelmä. Kestävän kehityksen ohjelman 28 toimenpide-ehdotusta koskee yliopiston päivittäistä käytännön toimintaa. Työryhmä ehdottaa muun muassa autojen pysäköintipaikkojen maksullistamista ja pyöräilyedellytysten parantamista. Ehdolla on myös virtuaalikierrätyspiste eli erityinen www-sivujen tietokanta, jossa yliopiston yksiköt voisivat ilmoittaa luovuttavansa tai tarvitsevansa käytettyjä kalusteita ja koneita.

Ohjelman valmisteli limnologian ja ympäristösuojelun laitos rehtorin asettaman johtoryhmän tukemana. Puheenjohtajana on toiminut ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi.

SIVUN ALKUUN


BRITTIDEKKARIN KAUHUKAKARA

Ison-Britannian entinen pääministeri John Major yritti joitain vuosia sitten määritellä englantilaisuuden luonteen näin: lämmintä olutta, krikettiä ruohikolla ja naisia polkupyörien päällä. Se on pikkukaupunkimainen, rauhallinen kuva Englannista. Kuva, joka rikoskirjailija Mike Phillipsin mukaan ei koskaan ole kokonaan vastannut todellisuutta.

Kertomukset ovat vaikuttaneet eri tavoin käsityksiin englantilaisuuden perimmäisestä olemuksesta. Esimerkiksi televisiosta tulee Phillipsin mukaan joka ilta rikostarina, jossa rakenne on lähes aina samanlainen. Hyvät taistelevat pahoja vastaan. Englannissa voisi ajatella, että taustalla on monarkismin taistelu anarkiaa vastaan.

Rikoskirjallisuudessa ihmisiä on mielletty pahoiksi usein yhteiskuntaluokan, etnisyyden ja kansallisuuden perusteella. Rikos- ja salapoliisikirjallisuus on usein heijastellut yhteisön pelkoa ja vihaa.

Phillips vieraili Porthaniassa 18.2. Hän kertoi myös omista vaikeuksistaan englantilaisena rikoskirjailijana. Hänelle sanottiin eräässä kirjailijakokouksessa suoraan: "Miksi olet täällä? Meidän täytyy säilyttää vastakohta-asetelmat, muuten jännitys kuivuu kokoon".

– Itseäni kiinnostaa enemmän, kuinka yhteiskunta toimii ja mihin se uskoo, kuin se, kuka on syyllinen, Phillips totesi.

 

Mikko Mela

SIVUN ALKUUN


VANHA KALEVALA VEISTETTIIN UUDELLEEN

Kalevalan 150-vuotisjuhlahuumassa ei kannata unohtaa nyky-Kalevalamme varhaisempaa veljeä, Kalevalan ensimmäistä painosta, joka ilmestyi 164 vuotta sitten. Elias Lönnrot allekirjoitti kansalliseepoksen esipuheen 28.2.1835, minkä vuoksi Väinämöis-perinnettä juhlitaan helmikuun lopulla.

Alku-Kalevala ei yltänyt seuraajansa kaltaiseksi bestselleriksi. Teosta painettiin vain viisisataa kappaletta, jotka saatiin nipin napin kaupaksi ennen uuden Kalevalan julkaisemista vuonna 1949. Menneisyyden vaatimatonta menestystä uhmaten Tammi on julkaissut vanhan Kalevalan näköispainoksen.

"Vanhan Kalevalan sommitelma sekä henkilökuvat poikkeavat uuden Kalevalan sinfonisesta kokonaisuudesta. Vanhaa Kalevalaa ei tunne juuri kukaan. Siksi tämä laitos on tarpeellinen", teoksen toimittanut Kai Linnilä perustelee.

Aikanaan vanha Kalevala painettiin fraktuuralle. Nyt julkaistuun painokseen kirjainkoukerot ovat saaneet rinnalleen latinalaiset kirjaimet. Teos on kuvitettu Robert Wilhelm Ekmanin piirroksin, maalauksin ja luonnoksin. R.W. Ekman oli ensimmäinen kansalliseepostamme maalaustaiteen keinoin käsitellyt suomalaistaiteilija.

Karo Hämäläinen

SIVUN ALKUUN


EPÄVIRALLISTA HOITO-OPPIA

Helmikuun 15. päivänä Kriittisen korkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa puhuttiin vaihtoehtolääkinnästä. Keskustelun pohjana oli Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa-niminen kirja. Lääkäri Antti Marttila kertoi Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen roolista vaihtoehtolääkinnässä. Marttila totesi Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksella olevan neljä mahdollisuutta suhtautua vaihtoehtolääkintään: kieltäminen, hyväksyminen ehdoilla (virallinen rekisteröinti), puoskarilaki tai hyväksyminen ehdoitta.

Täydentävät vaihtoehdot terveydenhuollossa -kirjan tarkoitus on antaa puolueettomasti tietoa vaihtoehtolääkityksestä viralliselle lääketieteelle sekä avata dialogi virallisen terveydenhuollon edustajien ja vaihtoehtolääkitsijöiden välillä. Informaatiota tarjottiin sekä kansalaisille että hoitohenkilöstölle. Vaihtoehtoisen Lääketieteen Keskus ry:n puheenjohtaja Ville-Veikko Elomaa korosti kommentaarissaan, etteivät vaihtoehtoinen ja virallinen lääketiede ole toisilleen vastakkaisia pooleja. Yksilöllä on lopulta vapaus valita itselleen sopiva hoitomuoto.

Rita Dahl

SIVUN ALKUUN


OPETTAJAT VAIHDOSSA

Yliopisto- ja korkeakouluopettajat matkaavat yhä useammin opettajavaihtoon ulkomaille. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen Cimon julkaiseman tilaston mukaan vuosina 1997–1998 Erasmus-opettajavaihdossa oli yhteensä 230 suomalaista opettajaa, joista Helsingin yliopiston opettajia oli 32. Vastaavasti Suomeen saapui 99 ulkomaalaista opettajaa, ja heistä 14 Helsingin yliopistoon. Suomalaiset opettajat matkaavat erityisesti Isoon-Britanniaan (24.3 prosenttia lähtijöistä), Saksaan (14 prosenttia) ja Italiaan (10.9 prosenttia). Vaihto vilkastuu etenkin kevätkuukausina, sillä 59 prosenttia opettajista aloittaa vaihdon maalis-, huhti- tai toukokuussa.

SIVUN ALKUUN


PUUJALAN GLOBAALI VASTUU

Talouden arvojen ja eettisten arvojen kohtaaminen on vuosituhannen vaihteen tyrskyistä suurimpia. Kun Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen puumarkkinatieteen huippuyksikkö ja Liikemetsänhoitajat ry. järjestivät vuoden 1999 juhlaseminaarin helmikuun 17. päivänä yliopiston suuressa juhlasalissa, teemaksi oli nostettu Metsäklusterin vastuut.

Globalisoituvassa maailmassa vastuukysymykset ovat ongelmallisia. Seminaarissa otsikolla Kenelle globaali metsäteollisuus on vastuussa? puhunut UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä muistutti, että koko ihmiskuntaa on tarkasteltava globaalista näkökulmasta.

– Metsäteollisuudella on vastuu koko ihmiskunnalle sen kulttuuria ja elämää tukevien palveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Metsäteollisuudella on myös alueellinen vastuu pyrkiä rakentavaan yhteistyöhön paikallisten olosuhteiden kehittämisessä. Yritystoiminnalle kuuluu myös vastuu pääomasta, joka on annettu sen käyttöön, hän hahmotteli vastuiden viidakkoa.

Maailmanlaajuisesti toimivan teollisuuden tulee sovittaa erilaiset paikalliset vaatimukset yrityksen yhteiseen eettiseen arvomaailmaan. Eri toimipisteiden arvot eivät saa joutua ristiriitaan keskenään.

– Eri puolilla maailmaa metsän merkitys paikalliselle väestölle saattaa perustua eri seikkoihin kuten perinteiseen nautintaoikeuteen, maanomistajan omistusoikeuteen tai paikallisten ja koko maailman luonnonarvojen säilyttämiseen, Niemelä listasi. Suhde metsään on erilainen sen mukaan, onko kyse luonnonmetsästä vai puuplantaasista.

Karo Hämäläinen

SIVUN ALKUUN


NÄKÖVAMMA JA SYÖPÄRISKI

Näkövammaisilla on keskimääräistä enemmän syöpää. Syynä pidetään elinolosuhteita ja elintapoja. Näkövammaisten Keskusliitto pyrkii lisäämään terveystiedon levittämistä näkövammaisille soveltuvassa muodossa. Näkövammarekisteri ja syöpärekisteri yhdistettiin ja huomattiin, että näkövammaisilla on 15 prosenttia enemmän syöpää kuin näkevillä. Tutkituista lähes 18 000 näkövammaisella todettiin yhteensä 1255 syöpää. Täysin sokeilla miehillä havaittu syöpämäärä oli yli kaksinkertainen odotettuun määrään nähden.

Kun hedelmien ja vihannesten punnitseminen kaupassa on vaikeaa, näkövammaiset päätyvät usein tuttuun ja helposti tehtävään valmisruokaan, jossa on paljon piilorasvaa. Koska näkövammainen ei näe lukea tuoteselosteita, suolan ja rasvan määrät jäävät arvaukseksi.

Kori- ja harjatyöntekijät joutuvat työssään käsittelemään erilaisia lakkoja, liimoja ja liuottimia ja ovat alttiita pölylle. Aineet altistavat maksa- ja munuaissyöpiin. Aiheesta keskustelivat 17.2. Näkövammaisten Keskusliitossa dos. Eero Pukkala, tutkija Matti Ojamo ja silmäylilääkäri Sirkka-Liisa Rudanko.

SIVUN ALKUUN


OI LENNÄ JÄLLEEN ROOMAAN

"Minulle erityisesti oli uutta aivan Keski-Italiasta poikkeavat maisemat. 2500 metrin korkeudesta näyttäytyi Po-joki. Apenniinit olivat lumen peittämät, pohjoisessa näkyivät Alpit. SUURENMOISTA!" kenraali Demetrio Helbig kuvaili äidilleen tuntemuksia eräältä lukuisista vuosisadan alun kuumailmapallomatkoistaan.

Helbig halusi jakaa korkeuksien huimien näkymien iloa myös muille. Italian ilmailuyhdistyksen aktiivina hän teki tärkeää PR-työtä lentämisen puolesta. Hän lennätti toimittajia ja aikakauden julkkiksia, ja vakuutteli kuumailmapallojen turvallisuutta.

Vuonna 1909 toisen yleiskaavansa saaneen Rooman yltä kenraali Helbig otti valokuvia, jotka ovat arvokkaita dokumentteja vuosisadan alun suurten muutosten alla olleesta ikuisesta kaupungista.

Kenraalin ottamien kuvien myötä Roomaan palattiin Villa Lanten Ystävät ry:n vuosikokouksessa helmikuun kuudentenatoista päivänä yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV, jossa kuvia esitteli dosentti Maija Väisänen.

Suomalaisille Italia-faneille Helbig on tärkeä paitsi Rooman dokumentoijana myös siksi, että hän omisti Villa Lanten vuoteen 1950.

Karo Hämäläinen

SIVUN ALKUUN


KATSOJALUKUJEN TUIJOTTAJAT

Poliittinen julkisuus on jakaantunut 90-luvulla kahtia. Toisaalla ovat tyhjiä puhuvat päät, jotka aukovat suitaan paneelikeskusteluissa. Toisissa yhteyksissä politiikan julkkikset esittelevät koiraansa ja vaatekaappiaan. Näin näkee median nykytilan Helsingin yliopistossa viestintää tutkiva Anu Kantola.

Kantola puhui Kansan Radioliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa Minne menet media, joka pidettiin Porthaniassa 15. helmikuuta. Seminaarin pääteemaksi oli nostettu Journalismi – asiaa vai viihdettä.

MTV3:n Huomenta Suomea edustanut toimituspäällikkö Pekka Numminen myönsi, että katsojien ja ennen kaikkea mainostajien mieltymyksiä seurataan:

– Prime time -ohjelmat ovat hajuttomia ja mauttomia, jotta niihin saataisiin myytyä mainoksia.

Hän muistutti, että parhaiten katsojiin purevat kuitenkin kovat uutiset. Pekka Vennamon Sonera-kohun aikaan Yleisradion pääuutislähetys keräsi 50 prosenttia korkeampia katsojalukuja kuin normaalisti.

Ovatko uutiset sitten jo viihdettä? Kysymyksessä riittäisi märehdittävää ainakin kymmenelle trendikkäästi mediakriittiselle ajankohtaisohjelmalle.

Karo Hämäläinen

SIVUN ALKUUN


MISTÄ TULET, OHRA?

Kauraa saa hiutalepussista keitetystä puurosta, ja ohrantarve tyydyttyy juomatiskin tuotteilla, mutta jääkaudella hytistessä viljaa ei poimittu lähi-Alepan hyllyltä.

Viljelykasvien syntysijoille kuulijoitaan opasti professori Arne Rousi Tieteiden talolla 25. helmikuuta Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n vuosikokouksen yhteydessä.

– Kun etsitään viljelykasvien alkuperiä, varmoja paikkoja ovat ne, joissa maanviljelys on saanut alkunsa, Rousi pohjusti.

Vanhin tunnetuista maanviljelysseuduista on Lähi-idässä Välimeren rannikolta alkava kuunsirpin muotoinen alue. "Hedelmällisen puolikuun" alueella alkoi kymmenisen tuhatta vuotta sitten ohran ja vehnän viljely.

Samoilta seuduilta peräisin ovat myös herne, linssi ja pellava. Ainakin noin 5000 vuotta sitten Välimeren seudulla viljeltiin täyttä päätä viiniä, oliivia ja viikunaakin. Tuolloin opittiin myös puutarhaviljely, mistä todistavat muun muassa egyptiläisten hautaholvien salaatinviljelyä kuvaavat teokset.

Egyptiläiset olivat varsin tarkkoja viljalajien suhteen. Hieroglyfeistä löytyy omat merkkinsä esimerkiksi valkealle, mustalle ja punaiselle emmervehnälle. Emmervehnän jyviä säilöttiin Tutankhamoninkin seuraksi hautaan.

Karo Hämäläinen

SIVUN ALKUUN


KUNNIAJÄSENYYS SOLLAMOLLE

Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys (TYT) on kutsunut vararehtori TT Raija Sollamon kunniajäseneksi 140-vuotisjuhlakokouksessa 9. helmikuuta. Yhdistys kiitti Sollamoa etenkin opetuksen kehittämisestä.

SIVUN ALKUUN


100 VUOTTA SITTEN

JUHLALLISTA MENOA

Näinä maallemme ylen raskaina aikoina on kansamme yhtenäisyys ensiarvoisen tärkeää mitä tulevaisuuteen tulee. Osapuilleen kuukausi on kulunut siitä, kun Hänen Majesteettinsa Nikolai II toi tiettäväksemme asiakirjan, jolla otettiin käyttöön yleisvaltakunnallinen lainsäädäntöjärjestys. Helmikuussa annetun manifestin katsottiin loukkaavan raskaasti niitä konstitutsiooneja, joita Suomen Suuriruhtinaat ovat hallitsijavakuutuksissaan luvanneet kunnioittaa. Tämän seurauksena saimme runsas viikko sitten seurata liikuttavaa tapahtumaa Suurtorilla. Niille, jotka eivät itse päässet paikalle, tapahtumain kulku oli lyhykäisesti kerrottuna seuraava.

Kolmantena päivänä maaliskuuta, jolloin oli kulunut ummelleen 44 vuotta siitä, kun Aleksanteri II allekirjoitti hallitsijanvakuutuksensa Suomen kansalle, alkoi hänen keskellä toria seisovan patsaansa jalusta peittyä kukkalaitteisiin. Iltapäivällä kolmen aikaan tori alkoi jo olla täynnänsä väkeä. Odotetuin hetki oli, kun kello puoli neljä Akademinen laulukunta saapui paikalle satojen ylioppilaiden seuraamana. Kapellimestari R. Kajanuksen johdolla kohosi ensin korkeuksiin "Suomen laulu", sen jälkeen "Porilaisten marssi"ja viimeiseksi "Maamme", johon yhtyi myös paikalle kokoontunut väki. Kunnianosoituksen päättivät voimakkaasti ilmassa kajahdelleet eläköön- ja hurraa-huudot. Viestinä Suuriruhtinaalle ja kenraalikuvernööri Bobrikoville voimme poimia erääseen seppeleeseen liitetyt, autuaasti edesmenneelle Aleksanterille tarkoitetut merkitykselliset sanat: "Sinä Suomeasi rakastit ja pidit lupauksesi pyhänä. Me siunaamme muistoasi!"

Maikki Naarala

 

ETUSIVU SIVUN ALKUUN