Toimettomuuden filosofiaa

Otetaan hatkat

- Se ei tarkoita toimettomuutta, Nieminen täsmentää.
- Ennemminkin sitä, ettei pitäisi väkipakolla puuttua luonnon kulkuun.

"Hän toimii ilman toimintaa, tekee ilman tekoja", sanoo Tao te Ching (63). Kuka sen sanoin selittää? En minä, eikä Nieminen. "Tao, joka voidaan sanoin ilmaista, ei ole muuttumaton Tao", alkaa tämä Kiinan filosofian ongelmallisin kirja.

Istumme Niemisten kaksikerroksisessa asunnossa Orimattilan liepeillä, vaimo Nelli on juuri lähtenyt venäjän-tunnille. Kirjat kiertävät asuntoa, hyllyjä on mitä yllättävimmissä paikoissa. Mutta mikään ei ole niin kekseliäs kuin ihminen, kun on liikaa kirjoja. On hiljaista. Keittiöstä kuuluu seinäkellon tikitystä.

- Lapsuudesta muistan sateisina päivinä vesirännin kohinan. Sellaista ääntä en ole sen jälkeen kuullut, Nieminen sanoo.

Niemisen elämä ei ole ollut pelkkää joutilaan vaellusta. Tänä syksynä häneltä tulee kahdeskymmenes käännöskokoelma kiinalaista tekstiä ja lisäksi hän on julkaissut kolmetoista omaa runokokoelmaa. Leipätyönsä hän teki opettajana, mutta jäi eläkkeelle kymmenen vuotta sitten.

Selailemme Chuangtsen kirjaa.

- Se on lähinnä sen ajan hallitusten ja ajatussuuntien kritiikkiä. Sikäli siis aina ajankohtainen, Nieminen sanoo.

Se mikä on totta, säilyy. Toisaalta hän suhtautuu epäillen intoon etsiä viisauksia vanhasta Kiinasta.

- 70-luvulla USA:ssa oli muodissa Muutosten kirja, kirjoitettu 3000 vuotta sitten. Se oli jonkinlainen ennustuskirja, merkitykseltään hämärä, eikä sitä edes kunnolla pystytä tulkitsemaan. Siitä liikkuvat käännökset ovat kahta vanhaa (englantilaista ja saksalaista) lukuun ottamatta pelkkää humpuukia.

- Kun vanhoja ajatuksia yritetään soveltaa nykyaikaan, se jää väkisinkin pintapuoliseksi.

Nieminen epäilee, onko jokin taolainen elämänmuoto nykyään edes mahdollista.

- Se vaatisi toisenlaista ympäristöä, toisenlaista rytmiä. Ihminen sinänsä ei kolmessa vuosituhannessa ole juuri muuttunut. Se on tavallaan jopa järkyttävää.

OIKEALLA TIELLÄ

Sana tao tarkoittaa tietä. Abstraktitasolla merkitys Niemisen mukaan on suunnilleen samaa kuin metodi. Se sopii: metodi-sana tulee kreikan ilmaisusta meta hodos, joka tarkoittaa tietä pitkin. Ja aivan kuin sattumalta myös suomen kielessä tie ja tieto ovat samaa kantaa: tieto oli alunperin tietoa oikeasta tiestä.

Taolaisuus muistuttaa zen-buddhismia, paitsi että zeniläisyys viljelee vielä enemmän paradokseja. Zen ottikin paljon vaikutteita taolaisuudesta. Tao te Ching vastustaa sotaa, kuninkaitten vallanhimoa ja ahneutta. Omana aikanaan taolaiset olivat vastatuulessa, liian anarkistisia.

- Myös Chuangtse käy aika hävyttömästi ja mitään kaihtamatta hallintoa ja kaikkea virallista vastaan, joten hän ei mitenkään voinut olla kovin suosittu, Nieminen pohtii.

"Ei byrokraatti ole se joka käskee, vaan se joka tottelee", on Nieminen itse joskus runossaan kirjoittanut.

Filosofiana taolaisuus kuoli Niemisen mukaan jo ennen ajanlaskun alkua. Se koki saman kohtalon kuin monen muunkin viisaan, Buddhan, Jeesuksen, Marxin oppi: muuttui uskonnoksi ja kääntyi lopulta taikauskoksi.

Siirrymme alakerran työhuoneeseen. Seinät on vuorattu kirjoilla, kiinankielisellä tai muuten alaa käsittelevällä. Miksi kiinaa? Nieminen ummistaa silmänsä ja sukii partaansa. Hän on kuullut kysymyksen ennenkin.

- Meillä oli kotona paljon kirjoja. Isä oli kiinnostunut etenkin historiasta. Joskus 30-luvulla oli ilmestynyt kirjasarja Muinaisajan ihmeet. Innostuin Lähi-Idästä. Siitä siirryin Intiaan, mutta se ei kiinnostanut. Jatkoin itään ja löysin Kiinan... Olikohan vuosi -48, kun luin - häpeä tunnustaa - Lin Jutangin populaarikirjan Maallinen onni. Samoihin aikoihin julkaisi Suomalainen Suomi Aulis Joen kirjoitussarjan Kiinasta... ja sitten tuleva vaimoni Nelli osti minulle käännöksen Tao te Chingistä...

Pertti Nieminen tuli Helsingin yliopistoon opiskelemaan kasvatustiedettä ja alkoi koluta vähillä varoillaan divareita.

- Paljon mitään ei löytynyt. Mutta 50-luvulla alkoi vähitellen saada uusintapainoksia Kiinasta.

Hän alkoi omin päin opiskella kiinaa. Niemisen omassa tuotannossa voi nähdä vaikutteita idästä, mutta ne ovat tulleet myös mutkan kautta.

- Kuuluin 50-luvulla ns. Anhavan porukkaan. Se sai vaikutteita imagismiksi kutsutusta anglosaksisesta runoudesta, jota varsinkin Ezra Pound edusti. Imagismillahan oli vahva kiinalais-japanilainen pohja.

Niemisen omintakeinen persoonallisuus koostuu pohjalais-kiinalaisista aineksista, ja huumori on ainakin kotitekoista, pohjalaista.

OTETAAN HATKAT

Kuluttakaa vähemmän. Maksakaa kaikki aina jos mahdollista käteisellä. Eläkää ilman velkaa, luottotilejä, ilman haaveita uraputkesta.

Mitä tämä on? Taas jonkun elämälle vieraan risupartahörhön narinaa? Väärin. Tämä on viesti kaikkein pyhimmästä: Wall Streetiltä. Myyntilistojen kärkeen noussut Stephen M. Pollanin kirja Die Broke on kohisuttanut amerikkalaista arvomaailmaa. Ei muuten, mutta kun Pollan sattuu olemaan yksi Wall Streetin arvostetuimmista finanssineuvojista.

Pollanin kirja on tarkoitettu lähinnä keski-ikäisille, ylemmän keskiluokan ihmisille. Pollanin lähtöteesi on, että maailma on lopullisesti muuttunut, työntekijöiden ja työnantajien välinen lojaalisuus mennyttä: vaikka firmat vetävät huippuvoittoja, pätkätyö jatkuu.

"Mikään ei takaa työpaikkaanne. Siis entistä vähemmän myös teiltä lojaalisuutta työnantajaanne kohtaan. Tähyilkää aina uutta paikkaa, joka antaisi teille enemmän joutoaikaa, raha ei saa olla mikään varsinainen tavoite. Nähkää työpaikkanne vain keinona ostaa itsellenne vapaa-aikaa ja onnellisuutta."

Inflaation aikana kannatti ottaa luottoa, mutta ei enää. "Haluta jotain vain siksi, että se on uutta, ei ole järkevää. Hankkikaa uutta vasta sitten kun vanha ei enää ole käyttökelpoista."

Tavoite olla hautausmaan rikkain tyyppi saa Pollanin kiihtymään. "Pistäkää omaisuus sileäksi eläessänne, nauttikaa hyvinvoinnista. Jos käytätte omaisuutenne niin hyvin, että kuolette sippinä, uskokaa minua, elämänne on ihanaa. "

Palkkioksi Pollan heiluttaa tunnettua porkkanaa.

"Ohjelma jota teille tarjoan ei ole mitenkään ihmeellinen, se ei tarjoa teille omaisuutta, mutta antaa teille mahdollisuuden saavuttaa jotain paljon arvokkaampaa: vapauden."

PM