Kehitystä pitää ennakoida

Suuren maailman laineiden viipyminen on ollut joskus hyvä kin asia. Olemme voineet hyödyntää muiden saamia kielteisiä kokemuksia. Tietotekniikka lyhentää aiemman 5-10 vuoden viiveen olemattomiin, sanoo Hannu I. Miettinen. Hänen mielestään suomalaisten olisi ennakoitava enemmän teknologian kehitystä.

CERN:in työrupeaman päätyttyä vuonna 1994 Miettinen palasi takaisin Suomeen. Se merkitsi elämäntempon muutosta - enemmän aikaa katsella ja tunnustella uusia mahdollisuuksia.

Mistään joutilaisuudesta ei ole kuitenkaan kysymys. Miettinen on toiminut konsulttina erilaisissa teknologian hyväksikäyttöön liittyvissä projekteissa, kuten Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hänen päätehtävänään oli luotsata oppilaitos mukaan täysimittaiseen EU:n tutkimusyhteistyöhön.

- Korkeakoulujen ja suomalaisen teollisuuden on toimittava kiinteässä yhteistyössä, jotta eurotutkimuksen tuesta saadaan kaikki hyöty.

Matteus-filosofian kannattaja

- Suomessa käynnistetään parhaillaan omaa ennakointiprojektia VTT:een ja ETLA:n toimesta. Pidän sitä hyvin tarpeellisena ja kiireellisenä asiana muun muassa siksi, että päätöksentekijät joutuvat jatkossa ottamaan kantaa hyvin monimutkaisiin asioihin: tietoverkkojen tekijänoikeuskysymyksiin, elektroniseen rahaliikenteeseen ja geeniteknologian sovellutuksiin.

Miettisen mukaan teknologian kehitystä voidaan ennakoida. - Se on paljon luotettavampaa kuin talouden tai yhteiskunnallisen kehityksen ennustaminen. Tuotteet, jotka tulevat kauppojen hyllyille esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, perustuvat jo tehtyihin keksintöihin. Siten voimme melko hyvin päätellä, mitä tuotteita teknologian kehitys mahdollistaa vuoteen 2007 mennessä. Itse asiassa useimpien laitteiden prototyypit ovat jo nähtävissä erilaisten tutkimuslaitosten laboratorioissa. Kokonaan toinen asia sitten on, haluavatko kuluttajat niitä silloin ostaa, Miettinen muistuttaa.

Suomessakin keskustellaan vilkkaasti siitä, pitäisikö niukkoja resursseja suunnata enemmän perustutkimukseen vai soveltavaan tutkimukseen.

- Minusta molemmat sektorit täytyy hoitaa hyvin. Rahoitusta ei saa suunnata jäykän kaavamaisesti, vaan kohdentaa joustavasti sinne, missä meillä on todella huippuluokan osaamista. Tunnustaudun Matteus-filosofian kannattajaksi: antakaa niille, joilla jo on.

Miettinen myöntää näkemyksen kovaksi. Hän pitää kuitenkin korkeaa laatua välttämättömänä erityisesti perustutkimuksen alueella. Sen sijaan soveltavan tutkimuksen osalta hän on valmis joustavampaan käytäntöön, kun se on perusteltavissa.

- Kyllä tietyt, maallemme välttämättömät alat pitää hoitaa, vaikkei meillä olisikaan niissä kansainvälistä huippuosaamista.

Hänen mielestään Suomessa ei myöskään pitäisi vähätellä perinteistä osaamista, kuten metsäteollisuutta. Se ei ole mitään auringonlaskun toimintaa.

- Huipputekniikka ei ole mikään erillinen asia. Myös perusteollisuutta pitää kehittää niin, että se edustaa mahdollisimman korkeaa osaamisen laatua. Siitä on hyvänä esimerkkinä Suomessa kehitetty kävelevä metsäkone, joka soveltuu vaikeiden alueiden puun korjaamiseen.

"Koulutus lähemmäs yrityksiä"

- Loistava esimerkki siitä on World Wide Web, joka kehitettiin CERN:issä, vaikkei se kuulunut keskuksen varsinaiseen tutkimusohjelmaan. Pidän sitä ja internetiä eräinä tämän vuosisadan tärkeimmistä keksinnöistä.

Miettinen on hiukan huolissaan siitä, että nyt on siirrytty yhä enemmän suoraan projektikohtaiseen rahoituskäytäntöön.

- Tutkimukseen liittyvä toiminta on luova prosessi, joka tarvitsee riittävästi henkistä ja ekonomista väljyyttä.

Miettinen pohtii uudenlaista palvelujen tuottamista.

- Monet pitävät esimerkiksi Nokiaa edelleen vain teollisuusyrityksenä. Se ei pidä kuitenkaan enää paikkaansa. Nokialaiset itse arvioivat, että noin 70 prosenttia myynnistä tulee nykyisin palveluista. Saman asian ovat oivaltaneet monet muutkin fiksut yritykset. Ne eivät myy enää vain tuotteita, vaan ennen kaikkea osaamista. Se on suunta, johon meidän on mentävä. Vain siten saamme vientimme kilohintaa nostettua edelleen.

Miettinen varoittelee uskomasta liikaa perinteisten palvelujen työllistävään vaikutukseen.

- Kun Suomi meni ison laman läpi ja samaan aikaan kehityksen tie teki mutkan sillä seurauksella, että osa kansasta tipahti kyydistä. Nyt kun lama on ohi, moni kuvittelee, että peruutamme takaisin. Näin ei tule kuitenkaan käymään. Vauhti kiihtyy koko ajan. Siksi työttömyyden poistamiseen tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua.

Hänen mielestään perinteinen konsepti työstä ja työttömyydestä ovat ainakin osittain menneen ajan käsitteitä. Miettinen uskoo työttömyyden vähentämisessä koulutuksen merkitykseen. Hän epäilee kuitenkin, ettei esimerkiksi yliopistojen monipuolinen täydennys-, jatko- ja aikuiskoulutusruljanssi perustu aina riittävän huolelliseen tarveharkintaan.

Hän arvioi, että koulutuslaitokset ja yritykset tulevat toimimaan tulevaisuudessa entistäkin kiinteämmässä yhteistyössä.

- Lähtökohtana on kuitenkin, että ammatillinen perusopetus kuuluu jatkossakin ennen kaikkea koulutuslaitosten, kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviin. Se edellyttää niiltä tietenkin joustavuutta - jatkuvaa kykyä uudistua. Minusta esimerkiksi Helsingin yliopisto on osoittanut viimeaikaisilla toimillaan, että se on mahdollista.

Rauno Pentti