Koonnut: Anni-Elina Karvonen
Reseptit
100-vuotiaaksi
104 -vuotias Angeline Strandal välttelee lääkäreitä. Hänen mottonsa on selkeä: jos tohtorit alkavat norkoilla lähettyvilläsi, he vain tekevät sinut sairaaksi. Strandalilla oli viimeksi vakava terveysongelma vuonna 1925, kun hänen umpisuolensa puhkesi. Näin aloittaa Newsweek elokuun puolivälin numerossaan artikkelinsa 100-vuotiaaksi elämisen jalosta taidosta. Massachusettsissa Yhdysvalloissa elävä Strandal on tyyppiesimerkki uudesta aktiivisesta 100-vuotiaasta, jollaiseksi yhä useampi suurten ikäluokkien (amerikkalaisittain 1946-1964 syntyneet) edustaja päätyy. He tulevat todennäköisesti seuraamaan Strandalin mallia yhtä innokkaasti kuin aikoinaan eläytyivät Jim Morrisonin elämäntapaan, Newsweek ennustaa.
Strandalin malli? Kasvissyöntiä, ei tupakkaa, ei alkoholia sekä aktiivista elämää, joka sisältää paljon sosiaalisia virikkeitä. Entistä useampi keski-ikäinen amerikkalainen on ryhtynyt toteuttamaan mallia: 100-vuotiaiden segmentti kasvaa nopeimmin väestössä: heidän määränsä on 16-kertaistunut 60 vuodessa, 3700:sta 61 000:een. 79 prosenttia heistä on naisia, ja prosenttiosuuden arvioidaan kasvavan entisestään.
Väestöennusteiden mukaan suurista ikäluokista (noin 80 miljoonaa) reilusti yli 90-vuotiaaksi selviää peräti joka yhdeksäs eli 9 miljoonaa, ja 100-vuotiaaksi asti köpöttelee kolmisen miljoonaa. Ja entistä paremmassa kunnossa. Kansantaloudellisesti on huojentavaa tietää, että viimeisen kahden elinvuoden hoitokustannukset (tilastollisesti kaikkein suurimmat) lääkkeineen ovat 70-vuotiaana kuolevalla 22600 dollaria, mutta satavuotiaalla vain noin 8300 dollaria. Ilahduttavimpia tuloksia terveenä pysymisessä on saatu kuntoilun alalla.
Aikoinaan varoiteltiin yli 50-vuotiaita urheiluharrastuksen aloittajia, että rehkimisestä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykyisin ajatellaan täsmälleen päinvastoin: aerobikkia ja punttien nostoa suositellaan vanhoillekin. Tärkeä tekijä on myös pari- ja ystävyyssuhteiden laatu.
Ikääntyvien naisten estrogeenihoidolle Newsweek lupaa uutta tulemista. Nykyinen estrogeenihoito nimittäin parantaa luiden ja sydämen kestävyyttä, mutta lisää rintasyövän riskiä, sillä estrogeeni kasvattaa keinotekoisesti rinnan soluja. Nyt selvitetään entistä tarkemmin potilaan tausta rintasyöpäriskin kartoittamiseksi. Suunnitellaan myös hoidon jaksottamista: esimerkiksi puolen vuoden tauko viiden vuoden käytön jälkeen.
Suurimmat toiveet asetetaan kuitenkin uuden sukupolven
estrogeenivalmisteille (designer estrogens). Ne simuloivat hormonin myönteistä
vaikutusta sydänverenkierrolle ja luille, mutta eivät vaikuta
haitallisesti rintakudokseen. USA:n terveyshallinto saattaa antaa hyväksymisensä
ensimmäiselle lääkkeelle (raloxifene) jo vuoden sisällä.
Sitä on testattu kliinisesti 12 000 naiselle, ja tulokset ovat myönteisiä.
Jari Sinkari
POKS tarvitsee rahaa
Helsingin seudun kahdeksan yliopiston yhteistyötä parantamaan perustettu POKS-hanke uhkaa päättyä vuoden 1997 lopussa, jollei se saa lisärahoitusta. Kahden vuoden mittaiselle projektille tuntuu kuitenkin olevan jatkossakin tarvetta, sillä tähän asti saatu palaute henkii myönteistä suhtautumista, ja samalla hankkeen lopettamisen pelkoa.
- Yliopistojen välinen opetusyhteistyö vaatii jonkin verran hallinnointia ja koordinointia. Vahinko vain, jos POKS-rajat ovat kertakäyttöerä, jota ei enää vuonna 1998 jatketa, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan eurooppaoikeuden professori Kari Joutsamo, joka johti POKS-hankkeen yhtä kohdetta EY:n kilpailuoikeutta.
Hanke juontaa juurensa vuoteen 1993, jolloin opetusministeriö pyysi pääkaupunkiseudun yliopistoja järkiperäistämään päällekkäistä opetusta. Yliopistojen rehtoreiden käynnistämä POKS on tähdännyt yhä kehittyneempään verkostoitumiseen sekä tukemaan saman alan eri oppiainelaitosten opetuksen ja oppimateriaalin luomista.
Joutsamo näkee kyseisenlaisen opetuksen järjestämisen hyvin tärkeänä.
- EY:n kilpailuoikeus on luonteeltaan osin taloustieteellinen, siksi oli erittäin hyödyllistä niin opiskelijoille kuin opettajillekin , että mukana oli myös ekonomiopiskelijoita.
Ympäristöopetusta tarjolla
Helsingin yliopistolla on lukuvuonna 1997-1998 tarjolla monitieteistä ympäristöalan koulutusta. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa ympäristökasvatuksen approbatur-opintokokonaisuuden, johon voi osallistua edellisvuotta useammat opiskelijat, myös muista tiedekunnista kuin kasvatustieteellisestä. Ympäristöopetukseen keskittyvät myös Pohjois-Amerikan tutkimuksen ja Norden-opintokokonaisuudet. Lisäksi vaihtoehtoina monitieteisille kokonaisuuksille ovat yksittäiset ympäristöalan kurssit.
Ympäristökoulutuksen opinto-opas kurssiselvityksineen löytyy neuvontatoimistosta, Yliopisto-kirjakaupasta tai puhelinnumerosta 19122035/Jasmine Nokelainen.
Kurkistus naamioiden taa
Kirjailija on kokija, muistaja ja järjestäjä, ja siinä yhteisölleen hyödyksi. Sanallistajana ja esittäjänä hän toimii lähinnä huvikseen. Temaattisen ankaruuden voi aina peittää kielelliseen säteilyyn ja tylyn tulkinnan voi tarjoilla hyvin esitettynä, siten, että se tilanteessa käy kaupaksi ja tulee kuulluksi. Tärkeintä kertojalle on oikea valehtelemisen taito, niin banaalilta ja epäilyttävältä kuin se kuulostaakin.
Näin sanaili Finlandia-palkittu kirjailija, Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen amanuenssi Irja Rane. Hän puhui kesäkuussa Mukkulassa Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa, jonka teemana olivat tänä vuonna Kirjailijan kielet ja naamiot. Kokoukseen osallistui viitisenkymmentä ulkomaista ja useita kymmeniä kotimaisia kirjailijoita, kirjallisuusihmisiä ja kirjallisuudesta kiinnostuneita.
Pauliina Susi
Onko siirtogeeniruis riskitön?
Siirtogeenikasvit ovat tulleet, mutta eivät yksimielisesti. Aivan kuten eläinjalostuksesta puhuttaessa, niin myös siirtogeenisten kasvien kohdalla käydään keskustelua geenimuuntelun riskitekijöistä. Mitä hyötyä ja haittaa siinä on, kun kasviin siirretään geenejä eri organismeista tai että sen omia geenejä vahvistetaan?
Siirtogeenisten kasvien käyttöön liittyvät juridiset kysymykset ovat yksi kuuma pääaihe 29.8.-3.9.-97 pidettävässä kansainvälisessä, alan kärkitutkijoiden kansoittamassa Biotekniikan kokouksessa Helsingissä. Aiheeseen tartutaan paneelikeskustelulla, johon osallistuu muun muassa OECD:n, EU:n ja Suomen viranomaisia sekä omat näkökulmansa asiaan esittävät myös tutkijat, teollisuuden edustajat ja kuluttajat.
Biotekniikan kongressissa käydään myös laajempaa keskustelua kasveilla tehtävästä perustutkimuksesta ja soveltavaan tutkimukseen liittyvistä mahdollisuuksista ja ongelmista. Kokouksen puheenjohtaja on dosentti Kirsi-Marja Oksman-Caldentey Helsingin yliopiston farmasian laitokselta. Kokouksen paikkana on Osuuspankkiopisto, Kallvikintie 28. Lisätietoja saa farmasian laitokselta numeroista 70859180 tai 70859178.
Äärettömyyttä
tavoittelemassa
Vuoden 1997 EMS-luennoitsija professori Nigel Cutland Hullin yliopistosta luennoi touko- ja kesäkuun vaihteessa Helsingin yliopistolla äärettömän pieniin lukuihin perustuvasta matemaattisesta teoriasta ja sen käytännön sovellutuksista. EMS-luennoitsijaksi valitaan etevä ja tunnustettu matemaatikko ja valinnan tekee joka toinen vuosi Euroopan Matemaattinen Seura. Professori Cutland kuuluu infinitesimaalien matemaattisen käytön kärkihahmoihin.
Cutland aloitti EMS-luentonsa hahmottelemalla äärettömän pienten lukujen matemaattista teoriaa, ns. epästandardia analyysia. Hän osoitti, että näitä infinitesimaaleja käyttäen voidaan päästä monipuolisempiin rakenteisiin kuin tavanomaisessa matemaattisessa analyysissa.
Perusteiden esittelyn jälkeen EMS-luennoitsija esitteli eräitä epästandardin analyysin sovelluskohteita säätöteorian ja nestevirtausten alalta. Taloudellisen laman kokeneen Suomen ilmapiiriin sopi kuitenkin parhaiten professori Cutlandin esitys matemaattisesta talousteoriasta. Siinä käsiteltiin mm. osakkeiden hinnoittelua. Asiasta hankki tällä vuosikymmenellä moni suomalainen kasinopeluri käytäntöön kokemuksia vain parin korttelin päässä esitelmäpaikasta sijaitsevassa pörssissä. He saivat oppia erityisesti siitä teorian osasta, jossa äärettömän suuria lukuja muutetaan äärettömän lyhyessä ajassa äärettömän pieniksi luvuiksi. Esitys olisi ehdottomasti ollut syytä pitää täällä jo kymmenen vuotta aiemmin.
Euroopan Matemaattisen Seuran tarkoituksena on julkaista
professori Cutlandin luentosarja. Olisi eittämättä hyödyllistä
lukea painettua sanaa tarkasti.
Aatos Lahtinen
Saastesumun synty
selvinnyt
Saastesumun tutkimus on astunut merkittävän askeleen eteenpäin. Tutkimusryhmä, johon kuuluivat Markku Kulmala ja Ari Laaksonen Helsingin yliopistosta, Robert J. Charlson Washingtonin yliopistosta sekä Pekka Korhonen ilmatieteen laitokselta, selvitti, kuinka saastesumu syntyy ja mistä johtuu hernerokkasumuksikin kutsutun sumun vankka optinen tiheys.
Aikaisemmin on jo tutkittu, että sumu- ja pilvipisaroiden ytiminä toimivat aerosolihiukkaset imevät itseensä vettä ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa ja synnyttävät näin utua. Vasta kun kosteus ylittää 100 prosenttia, osa vettyneistä aerosoleista aktivoituu ja vesi tiivistyy niihin aikaisempaa tehokkaammin. Aikaisemmin millimetrin kymmenestuhannesosan kokoiset pisarat kasvavat sata-tuhat kertaa suuremmiksi ja muodostavat näkyvän pilven.
Uudessa tutkimuksessaan tutkijat osoittavat, että saasteilmassa on vesiliukoisia kaasuja niin paljon, että ne kykenevät tiivistymään vettyneisiin aerosolihiukkasiin jo ennen kuin ilman suhteellinen kosteus on ylittänyt sata prosenttia. Tästä johtuen vesi imeytyy nopeasti pisaroihin ja suuri osa aerosolihiukkasista kykenee kasvamaan pilvipisaroitten kokoisiksi ennen varsinaisen aktivoitumisen tapahtumista.
Syy siihen, miksi saastesumussa näkyvyys on niin huono, piilee siinä, että huomattavasti suurempi osa aerosoleista kykenee kasvamaan valon kulkua estäviksi verrattuna normaaliin sumuun.
Valkoisten verisuonten
kasvugeeni löydetty
Toukokuussa Science-lehdessä ilmestyneen artikkelin mukaan Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa on tehty uraauurtava havainto hormonien kaltaisista valkuaisaineista, ns. kasvutekijöistä, jotka säätelevät imusuonten kasvua ja toimintaa. Ensimmäiset kuvaukset näistä suonista ovat vuodelta 1627, jolloin italialainen tohtori Gasparo Aselli hämmästyksekseen havaitsi vasta ruokitun koiran vatsassa vitivalkoisia suonia punaisten verisuonten lomassa. Mutta vasta mikroskoopin keksimisen jälkeen 1800-luvulla useat tutkijat Englannissa ja Saksassa pystyivät määrittämään näiden suonten rakenteen.
Imusuonisto eli lymfasuonisto osallistuu moniin kehon normaaleihin toimintoihin ja sairausprosesseihin. Lymfajärjestelmä, johon kuuluvat imusuonet, imusolmukkeet ja kateenkorva, huolehtii kehon puolustuksesta bakteereita ja viruksia vastaan. Imusuonet myös kuljettavat mm. ravinnon rasva-aineosia suolesta maksaan. Valitettavasti monet syöpäkasvaimetkin leviävät imusuonten kautta.
Vaikka viime vuosien aikana onkin pystytty selvittämään tulehdukseen osallistuvien tekijöiden vuorovaikutuksia, niin itse imusuonistoon vaikuttavia geenejä ei ole tunnettu. Tieto valkoisista suonista on pysynyt mikroskopian tasolla. Nyt Science-lehdessä julkaistussa artikkelissa suomalaistutkijat Arja Kaipainen, Michael Jeltsch, Vladimir Joukov, Merja Lakso, Heikki Rauvala ja Kari Alitalo osoittavat, että heidän löytämänsä geenin valkuaistuote, imusuonikasvutekijä, vaikuttaa valikoivasti imusuonten kasvuun ja toimintaan.
Lopullinen vahvistus imusuonten kasvutekijän löytämisestä saatiin käyttämällä tohtori Rakesh Jainin laboratoriossa Bostonissa olevaa fluoresenssikameraa syntyneiden suonten kuvaamiseen.
Lehmät
valintakokeissa
Lehmät joutuvat syyskuun alussa valintakokeeseen Suitian opetus- ja tutkimustilan kylmäpihatossa. Ne saavat hakeutua vapaasti mielensä mukaan hiekka- tai sorapintaisiin makuuparsiin. Puupintaisiakin löytyy, ja jatkossa lehmät saattavat saada alleen myös kumisekoitteisen patjan. Tutkimusryhmä seuraa tapahtumaa tarkkailukäytävältä katonrajasta.
- Haluamme tietää, miten eläin käyttäytyy, kun se saa tehdä kuten haluaa. Luonnollinen käyttäytyminen koetetaan sitten sovittaa tuotannon vaatimuksiin, kertoo professori Aarne Pehkonen.
Kotieläinhoidon eettiset kysymykset kiinnostavat kuluttajia. Uuden eläinsuojelulain perusperiaatteen mukaan eläinten on voitava käyttäytyä lajille ja rodulle luonteenomaisella tavalla myös tuotanto-oloissa.
Suitiassa tutkitaan ensimmäisen kerran lehmien käyttäytymistä, hyvinvointia ja tuottavuutta kylmäpihatto-navetoissa. Pihatossa lehmä voi liikkua vapaasti, torkkua makuuparressaan tai käydä juomassa vettä altaasta, jonka lämpövastus pitää sulana. Rehua se saa automaatista, joka säännöstelee kullekin yksilölle päivittäisannoksen lehmään kiinnitetyn älykortin" tietojen avulla.
- Pihatossa lehmä voi hyvin, ja kun sairauksien vastustuskyky on hyvä, ei kylmyys välttämättä lisää rehunkulutustakaan. Sen sijaan lehmien hedelmällisyyttä se saattaa vähentää, ja siksi tutkimustietoa tarvitaan, sanoo professori Hannu Saloniemi.
Oma tutkimuskohteensa ovat vasikkojen terveys ja vierihoito. Lähivuosina tutkitaan myös lypsylehmien käyttäytymisen aiheuttamia vaaroja hoitajille talviluikkailla käytävillä.
Suitian uusi kotieläinten tuotantoympäristön
tutkimusyksikkö Siuntiolla vihittiin kesäkuussa. 750 m2:n
laajuisen, helposti muunneltavan tutkimuskoehallin lisäksi toimitiloihin
kuuluu kuivalantala ja eläinlääkintätilat. Yksikkö
tulee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen ja eläinlääketieteellisen
tiedekunnan sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen käyttöön.
Pauliina Susi
Etäopetuksesta
hyviä kokemuksia
Viime keväänä päättyneestä etäopetuksen Kilpisjärvi-pilottiprojektista on saatu niin myönteisiä kokemuksia, että opetusta jatketaan tänä syksynä entiseen tapaan. Etäopetuksessa Helsingin II normaalikoulun opettajat opettavat omien oppilaidensa ohella Kilpisjärven koulun yläasteen oppilaita videoneuvottelun avulla.
- Kilpisjärven yläastelaisten opetuksesta noin 10-20 prosenttia toteutetaan etäopetuksena, kertoo Helsingin II normaalikoulun rehtori Reijo Honkanen.
- Eniten etäopetusta käytetään matematiikan, englannin ja historian oppitunneilla. Tänä vuonna opetukseen osallistuu Kilpisjärvellä yksi seitsemäsluokkalainen ja kolme kahdeksasluokkalaista.
- Etäopetus toimii pikkukylillä hyvin, koska se mahdollistaa koulunkäynnin kotoa käsin. On hyvä, ettei tarvitse lähteä kotoa pois vielä yläasteella, toteaa viime vuonna etäopetukseen Kilpisjärvellä osallistunut Mikko Rousu, joka on tänä syksynä aloittanut lukion Kolarissa.
Mikko luonnehtii etäopetuksen rytmiä tavallista
opetusta nopeammaksi. - Aluksi oli vaikeaa. Jos kerran tipahti kärryiltä,
oli vähän aikaa ongelmia, joten koko ajan piti olla tarkkana.
Tahtiin kuitenkin tottui vähitellen ja opetus alkoi toimia hyvin.
Satu Elo
Pata porisee Viikissä
Kotitalousopettajan koulutuslinja ja käsityönopettajan koulutuslinja yhdistetään yhdeksi kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluvaksi laitokseksi, joka sijoitetaan Viikin kampukselle rakennettavaan uudisrakennukseen. Asiasta päätti yliopiston konsistori kesäkokouksessaan 6. elokuuta.
Päätöksen taustalla on yliopiston pyrkimys vahvistaa kotitalousalan tieteellistä pohjaa luomalla entistä parempia mahdollisuuksia lähialojen keskinäiseen yhteistyöhön.
Uudisrakennus valmistunee vuonna 2000. Siihen asti kotitalouden ja käsityön opettajiksi opiskelevat jatkavat entisissä osoitteissaan Sturen- ja Helsinginkadulla.
Kansainvälinen
ministerivierailu
Japanin entinen kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeri Yuji Tanahashi vieraili yliopistossa heinäkuun 17. päivänä. Ministeri Tanahashi on Japanin yritystoiminnan pääarkkitehti, jolla on mittava ura sekä ministeriössä yrityshallinnon että myös yliopistotoiminnan alalla. Hän on ollut professorina mm. Waseda-yliopistossa, jonka kanssa omalla yliopistollamme on vaihtosopimus. Ministeri Tanahashi luennoi Helsingissä pidetyssä viestinnän maailmankongressissa aiheesta Ihmiskunnan ja ympäristön vuoropuhelu.
Galleria Academica
Haartman-instituutissa paljastettiin 6.6.1997 instituutin johtajan, professori Eero Sakselan muotokuva, jonka on maalannut taiteilija Kuutti Lavonen. Paljastuspuheen piti professori Matti Haltia. Teoksen otti yliopiston puolesta vastaan rehtori Kari Raivio.
Salomies Ateenaan
Suomen Ateenan-instituutin organisaatiota vahvistetaan. Vaatimattomasta alusta on toiminta jatkuvasti paisunut, sen mukana myös hallinnointi. Instituutin hallitus katsoo, että hallinnollisten tehtävien suuri määrä vaatii erillistä hallinnosta vastaavaa johtajaa, jotta tutkimusjohtaja voisi paremmin keskittyä tutkimustyöhön ja tutkimusryhmänsä johtamiseen.
Instituutin uudeksi johtajaksi on nimitetty 1.8. lähtien Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori Olli Salomies. Samalla Kirsti Simonsuuri jatkaa vuonna 1995 alkaneen kolmivuotiskautensa loppuun tutkimusjohtajana. Salomies matkusti perheineen Ateenaan elokuun puolessavälissä.