Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Auditointiin liittyviä käsitteitä

Nämä käsitteet ja niiden tulkinnat ovat KKA:n auditointikäsikirjasta vuosille 2008-2011

Arviointi
Systemaattista arvon määrittämistä ja esiinnostamista (engl. evaluation) tai tavoitteisiin vertaamista ja suorituksen ”mittaamista” (engl. assessment, esim. quality assessment) suhteessa asetettuihin kriteereihin. Korkeakoulujen arviointineuvoston mukaan arviointi ymmärretään prosessina, jonka tavoitteena on kehittämistarpeiden ja -ehdotusten esiin nostaminen.

Arviointikriteeri
Arviointikriteerien avulla määritellään ne ehdot, joilla koulutuksen laadulliset ominaisuudet tai määrälliset tunnusluvut erotellaan toisistaan. Arviointikriteerit voivat olla kynnysehdon tyyppisiä tai ne voidaan skaalata. Kynnysehtoja on käytetty ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvioinneissa ja erikoistumisopintojen akkreditoinnissa. Skaalattuja kriteerejä on käytetty auditoinneissa ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden valinnassa. Arviointikriteerin rinnalla käytetään myös käsitettä arviointiperuste.

Arviointimalli (-menetelmä)
Arviointimallilla tai -menetelmällä tarkoitetaan korkeakoulujen arvioinneissa kansainvälisesti käytettyä lähestymistapaa, joka koostuu neljästä osasta: 1. kansallinen tai muu ulkopuolinen arviointiorganisaatio, 2. itsearviointi, 3. vertaisarviointi arviointivierailuineen ja 4. julkinen arviointiraportti.

Arviointityyppi
Arviointityypit voidaan käyttötarkoituksen mukaan tiivistää neljään pääluokkaan: 1. arviointi, 2. akkreditointi, 3. auditointi ja 4. benchmarking. Näitä arviointityyppejä käytetään kolmen erilaisen kohteen eli organisaatioiden, koulutusohjelmien ja oppiaineiden arviointiin, ja niiden käyttötarkoitus voi vaihdella toiminnan kehittämisestä tilivelvollisuuden osoittamiseen.

Akkreditointi
Sana akkreditointi (lat. ad + credere) tarkoittaa luotettavaksi ja uskottavaksi esittämistä ja julkista ansioiden tunnustamista suhteessa ulkoisesti asetettuihin kriteereihin. Akkreditoinnilla tarkoitetaan yleensä joko virallista, muodolliseen vallankäyttöön liittyvää korkeakoulujen tai niiden tarjoamien ohjelmien hyväksymistä tai erilaisten laatuleimojen myöntämistä korkeakouluille tai niiden ohjelmille.

Auditointi
Auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. Auditoinnissa ei oteta kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin sinänsä, vaan arvioidaan niitä prosesseja, joilla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua.

Itsearviointi
Yksikön tai organisaation omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia. Itsearviointi on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu korkeakouluille oman toimintansa kehittämiseen. Itsearviointi voi olla oma-aloitteista tai ulkopuolisen tahon edellyttämää.

Kehittävä arviointi
Kehittävällä arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä koulutusta ja muuta toimintaa. Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinnan mukaan kehittävä arviointi on käyttäjälähtöinen prosessi, jossa arvioinnin menetelmä räätälöidään arvioinnin tavoitteiden, arvioitavan teeman ja osallistujien tarpeiden mukaan.

Kriteeri
Ks. arviointikriteeri

Laadunvarmistus

Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua.

Laadunvarmistusjärjestelmä
Käsite laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen ’quality assurance system’, joka kattaa sekä laadunhallinnan että laadun kehittämisen. Laadunvarmistusjärjestelmää voidaan käyttää kahdessa merkityksessä: sillä voidaan tarkoittaa yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tai kansallista korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista muodostuvaa kokonaisuutta. Kansallisella laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu korkeakoulujen, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja opetusministeriön menettelytavoista ja prosesseista sekä lainsäädännöstä korkeakoulutuksen laadun varmistamiseksi.

Laatu
Laatu voidaan määritellä monin eri tavoin mm. huippulaadun, tasalaadun, asiakaslaadun, kustannustehokkuuden tai toiminnan aikaansaaman muutoksen näkökulmasta. Laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnissa laadulla tarkoitetaan laadunvarmistuksen menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tavoitteisiin tai tarkoitukseen (fitness for purpose). Tällöin laatu voi olla tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä.

Laatukulttuuri
Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja kollektiivisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Sertifiointi
Hyväksymistä ja varmentamista, että tietty laadun taso tai status on saavutettu. Sertifiointiin liittyy usein todistus (sertifikaatti) hankitusta statuksesta. Todistuksen voi antaa 1. osapuoli (organisaation johto), 2. osapuoli (asiakas) ja 3. osapuoli (ulkopuolinen akkreditoitu sertifioija).

Sidosryhmä
Ryhmä tai organisaatio, jolla on intressi jonkin asian suhteen. Korkeakoulutuksen sidosryhmiin kuuluvat korkeakoulujen henkilöstö, opiskelijat, opiskelijoiden vanhemmat ja muut veronmaksajat, työnantajat, hallitus, yhteiskunta, ammattijärjestöt ja korkeakouluista valmistuneet.

SWOT-analyysi
SWOT-analyysi on menetelmä, jonka tuloksia hyödynnetään esimerkiksi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT-analyysissä kirjataan ylös omat vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threaths).