Lasiaiskalvo (membrana hyaloidea) sulkee lasiaishyytelön sisälleen. Lasiaiskalvon etuosa erottaa lasiaisen mykiöstä. Verkkokalvon sahalaidan (ora serrata)alueella lasiaissaäikeet kiinnittyvät tiiviisti verkkokalvon reunaosiin ja sädekehän litteän osan epiteeliin. Tämä aluetta kutsutaan lasiaistyveksi. Takimmainen lasiaiskalvo erottaa lasiaisen verkkokalvosta. Ne ovat toisiaan vastaan painautuneet, mutta eivät kiinni toisissaan.

Näköhermon edestä mykiön taakse kulkee kiinni painunut Cloquetin kanava, jossa on sikiökaudella laisiasvaltimo (a. hyaloidea).

Yli 99 prosenttia lasiaisesta on vetistä lasiaisnestettä (humor vitreous), joka on ominaisuuksiltaan kammionestettä muistuttavaa. Kollageenipitoiset lasiaissäikeet auttavat lasiaista säilyttämään muotonsa. Niitä on tiheimmässä sen kuorikerroksessa ja erityisesti lasiaistyvessä. Lasiaisessa on tunsaasti hyaluronihappoa, joka pitää lasiaisen hyytelömäisenä.

Lasiauisen kuorikerroksessa on pieni määrä soluja, hyalosyyttejä, jotka auttavat ylläpitämään lasiaisen koostumusta.

Lasiasen säikeiset osat rappeutuvat iän myötä ja lasiaiseen muodostuu nesteonteloita. Koska lasiainen on vain painautunut verkkokalvo vastaan näiden nesteonteloiden puhkeaminen lasiaiskalvon läpi irrottaa lasiaisen helposti verkkokalvon pinnasta. Näin tapahtuu aikanaan jokaisessa silmässä. Irronnut lasiainen jää kiinni lasiaistyveen. Lasiainen saattaa olla takertunut kiinni myös näköhermon nystyn, verkkokalvon tarkan näön alueen tai verkkokalvon suurten verisuonten reunoihin. Tälliaset kiinnikkeet voivat aiheuttaa varkkokalvon repeämiä lasiaisen irrotessa.


Opetuksen kehittämisen laatumiljoonaprojekti
Työryhmä: Tero Kivelä, Paula Summanen, Eija Vesti
© 1999 HY Silmätautien klinikka